Asetaldehydi
| Asetaldehydi | |
|---|---|
|
|
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | 75-07-0 |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C2H4O |
| Moolimassa | 44.1 g/mol |
| Ulkomuoto | kaasu tai väritön neste |
| Sulamispiste | −123 °C (150 K) |
| Kiehumispiste | 20.2 °C (293 K) |
| Tiheys | 0.78 g/cm3 |
| Liukoisuus veteen | Sekoittuu |
Asetaldehydi on etikkahapon aldehydi, jonka kemiallinen kaava on C2H4O ja rakennekaava on CH3CHO. Siitä käytetään myös nimiä etanaali, etikkahappoaldehydi ja etyylialdehydi. Aine on etanolin aineenvaihduntatuote.
Asetaldehydi kuuluu aldehydien aineryhmään. Se on erittäin helposti syttyvää ja sen höyry-ilma-seokset ovat räjähtäviä. Asetaldehydi on pistävän hajuista ja se on olomuodoltaan kaasua tai väritöntä nestettä. Asetaldehydin moolimassa on 44,1 g/mol, sulamispiste −123 °C, kiehumispiste 20,2 °C, tiheys 0,78 g/cm3 (vesi = 1,0 g/cm3), leimahduspiste −38 °C (c.c.), itsesyttymislämpötila 185 °C ja CAS-numero 75-07-0. Asetaldehydi sekoittuu veteen. Asetaldehydin suhteellinen höyryn tiheys on 1,5 eli se on ilmaa raskaampaa (ilma = 1), joten se voi kulkeutua maata pitkin ja syttyä myös etäällä.
Ollessaan kosketuksessa ilman kanssa asetaldehydi voi muodostaa räjähtäviä peroksideja.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Terveysvaikutukset
Asetaldehydin vaikutus aivoissa todennäköisesti säätelee ihmisen alkoholinkäyttöä. Asetaldehydia saadaan elintarvikkeista, sillä sitä on niissä valmistusprosessin jäljiltä. Sitä syntyy myös suolistossa, ja syntyyn vaikuttaa ruokavalio. Sitä voi muodostua myös alkoholijuomista ja tupakansavusta. [1]
Perintötekijät vaikuttavat alkoholin aineenvaihduntaan ja siten alkoholin aiheuttamiin tuntemuksiin. Jos alkoholin aineenvaihdunta on nopeampi, tulee ihmisellä jo juodessa epämiellyttäviä tuntemuksia.[1]
Maailman terveysjärjestön alainen syöväntutkimuslaitos IACR on luokitellut asetaldehydin 1. luokan syöpää aiheuttavaksi aineeksi. Suomessa asetaldehydia on tutkittu pitkään. Suomalaisia tutkijoita ovat Mikko Salaspuro ja THL:n erikoistutkija Peter Erikson.[1]
Eriksonin mukaan asetaldehydia saadaan kolmesta lähteestä: sitä syntyy maksassa, mutta se palaa pois. Sitä on syljessä, ja sen tuottavat suun, nielun ja vatsan mikrobit. Kolmas lähde on alkoholijuomat. Valkoviinissä ja luumu- ja omenajuomissa sitä on eniten, kirkkaissa viinoissa vähiten. Sitä esiintyy luonnollisesti myös monissa elintarvikkeissa, esimerkiksi soijakastikkeessa.[1]
Suomalainen tutkimus on vahvistanut alkoholista saatavan asetaldehydin aiheuttavan syöpiä ruokatorvessa, kurkunpäässä ja suussa.[2]
[muokkaa] Ympäristövaikutukset
Asetaldehydi on haitallista vesieliöille.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ a b c d Päivi Repo: Alkoholissa ja tupakassa on samaa syöpää aiheuttavaa ainetta. Helsingin Sanomat, 15.11.2009, s. A8. Artikkelin tiivistelmä.
- ↑ Alkoholin asetaldehydi aiheuttaa syöpää
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Asetaldehydin kansainvälinen kemikaalikortti
- PubChem: Acetaldehyde (englanniksi)
- Human Metabolome Database: Acetaldehyde (englanniksi)
- ChemBlink: Acetaldehyde (englanniksi)
- KEGG: Acetaldehyde (englanniksi)
- Toxin and Toxin Target Database (T3DB): Acetaldehyde (englanniksi)
- Iltalehti
