Lauri Kaijalainen pitämässä puhetta Rovaniemen kaupungintalon parvekkeella uuden vuoden yönä 1959-1960, jolloin Rovaniemi muutettiin kauppalasta kaupungiksi.
Kaijalaisen vanhemmat olivat ratavartija Vihtori Kaijalainen ja Alma Loviisa Gustafsson. Hän kävi keskikoulun ja työskenteli sitten Pohjolan Sanomain toimittajana 1919–1924, lehden vastaavana toimittajana 1924, Rovaniemi-lehden päätoimittajana vuosina 1924–1927 ja 1940–1944, Kalevan toisena toimitussihteerinä vuosina 1927–1928 sekä Lapin Kansan päätoimittajana vuosina 1928–1940.
Sodan jälkeen Kaijalainen toimi Pohjolan Sanomien Helsingin edustajana vuosina 1945–1948, Valtion tiedotuskeskuksen apulaisjohtajana 1945–1946 sekä Rovaniemen kauppalanjohtajana vuosina 1948–1959 ja kaupunginjohtajana 1960–1963.
Kaijalainen oli Maalaisliiton kansanedustajana Lapin läänin vaalipiiristä vuosina 1930–1948. Hän oli eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtajana 1936–1944 ja toimi kulkulaitosten ja yleisten töiden ministerinä Pekkalan hallituksessa vuosina 1946–1948. Kaijalainen oli mukana kunnallispolitiikassa Rovaniemen kauppalanvaltuuston jäsenenä. Hän oli myös Pohjois-Suomen teollistamistoimikunnan jäsen.
