Nansen-passi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Nansen-passi oli Kansainliiton antama pakolaispassi. Nansen-passin kehitti norjalainen naparetkeilijä Fridtjof Nansen.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainliiton myöntämä Nansen-passi.

Nansenin passi liittyy Venäjän vallankumoukseen, jonka jälkeen vuosina 19181938 kotimaastaan pakeni kommunistihallinnon pelossa 1,4 miljoonaa venäläistä. Heidän tarkoituksenaan oli jättäytyä Venäjän naapurimaihin ja odotella tilanteen mahdollista selkiytymistä Venäjällä. Niin ei käynyt, vaan Venäjä sulki lähteneiltä paluutien vuonna 1923.

Tilanne oli pakolaisten kannalta huono erityisesti Konstantinopolissa (nykyinen Istanbul), jossa sinnitteli satatuhatta pakolaista. Heitä auttamaan perustettiin vuonna 1921 Kansainliiton pakolaiskomissio Office international Nansen pour les réfugiés, jonka johtoon tuli norjalainen tutkimusmatkailija Fridtjof Nansen. Pakolaiskomissio auttoi noin puolta miljoonaa pakolaista palaamaan kotiin, mutta leireille jäi vielä suuret määrät venäläisiä, jotka tuskin koskaan palasivat kotiin.

Ongelman ratkaisemiseksi luotiin Nansenin passi. Sen avulla pakolainen saattoi todistaa henkilöllisyytensä, joten pääsy eri maihin helpottui.

Nansen-passista tuli menestys, ja 1920-luvulla venäläiset pakolaispatoumat Saksassa, Puolassa ja Turkissa olivat purkautuneet länteen. Yksin Ranska otti vastaan yli 400 000 venäläistä paikkaamaan työvoimapulaansa.

Yhdistyneiden Kansakuntien aikana solmittiin vuonna 1951 pakolaisten oikeusasemaa koskeva yleissopimus. Sen mukaan valtio, joka on ottanut vastaan pakolaisia, myöntää pakolaisille erityisen matkustusasiakirjan, joka nykyisin vastaa Nansenin passia.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä yhteiskuntaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.