Edvard Munch
Edvard Munch (12. joulukuuta 1863 Ådalsbruk, Løten – 23. tammikuuta 1944 Oslo) oli norjalainen taidemaalari. Hän on Norjan kansainvälisesti tunnetuimpia taiteilijoita säveltäjä Edvard Griegin, kuvanveistäjä Gustav Vigelandin ja kirjailija Henrik Ibsenin ohella.
Munchin psykologisia aiheita käsittelevä ekspressionismi oli alkusysäyksenä Saksan 1900-luvun alun ekspressionistiselle suuntaukselle. Munchin traaginen lapsuus vaikutti hänen tapaansa käsitellä aiheitaan hyvin intensiivisesti, ja tunnelma hänen maalauksissaan on usein ankea ja pessimistinen. Hänen tiedetään sanoneen: ”Sairaus, hulluus ja kuolema olivat enkelit, jotka ympäröivät kehtoani, ja ne ovat seuranneet minua läpi elämäni.”
Ura [muokkaa]
Munch keskeytti 1880 insinööriopintonsa terveydellisistä syistä opiskeltuaan vain vuoden ja ryhtyi taiteilijaksi. Vuonna 1881 hän aloitti opiskelut Kristianian (nykyinen Oslo) kuninkaallisessa taide- ja suunnittelukoulussa. Vuonna 1885 hän matkusti Ranskaan, jossa hän sai vaikutteita ensin impressionisteilta ja myöhemmin postimpressionisteilta ja art nouveausta. Hän vietti vuosina 1892–1908 pitkiä aikoja Pariisissa ja Berliinissä.
Teokset [muokkaa]
Munchin tunnetuin teos on Huuto (1893). Se kuuluu laajempaan sarjaan Elämän friisi, joka käsittelee rakkautta, pelkoa, kuolemaa ja melankoliaa. Muita maalauksia ovat Sairas lapsi (1886, muotokuva sisaresta Sophiesta, joka oli kuollut yhdeksän vuotta aiemmin), Vampyyri (1893–1994), Tuhkat (1894), Madonna (1894–1895) ja Silta.
Munch kokeili urallaan myös muun muassa valokuvausta ja litografioita. Hän testamenttasi Oslon kaupungille 1 000 maalausta, 15 400 vedosta, 4 500 piirrosta ja vesivärimaalausta sekä kuusi veistosta, ja suuri osa lahjoituksesta on näytteillä Munch-museossa Oslon vanhassakaupungissa.
