Peter Andreas Munch

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
P. A. Munch.

Peter Andreas Munch (1810–1863) oli norjalainen historioitsija ja kielitieteilijä. Hän oli Oslon yliopiston professori vuodesta 1861, Valtionarkiston johtaja vuodesta 1862. Hän julkaisi kahdeksanosaisen Det norske Folks Historie (1852–1863), joka päättyi vuoteen 1397.[1]

Peter Munch harrasti rotuoppeja ja piti toisia kansoja arvokkaampina kuin toisia. Suomalaisia Peter Munch halveksi. Hän esimerkiksi tarkasteli Kalevalaa ja väitti, ettei se todista suomalaisesta kulttuurista. Munch piti mahdottomana Suomen itsenäistymistä, johtuen Suomen strategisesti avoimista rajoista sekä suomalaisten sivistyskyvystä, jota hän ei pitänyt korkeana. [2]

Samantapaisia ajatuksia levittivät Ruotsissa August Sohlman ja Suomessa Axel Olof Freudenthal.

Peter Munch väitti Suomen kansallisuusoloja käsittelevässä artikkelissaan Om Finlands Nationalitet og dens Forhold til den svenske vuodelta 1855, että suomalaiset ja unkarilaiset poikkeavat ympäröivistä slaaveista ja germaanisista kansoista siten, että näitten kansojen täytyy muodostaa oma rotunsa [3]. Tästä hän tekee omat johtopäätöksensä, jotka liittyvät 1800-luvun eurooppalaiseen rasismiin ja sen kannattajiin, joita olivat esimerkiksi Arthur de Gobineau ja Houston Stewart Chamberlain.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Otavan iso tietosanakirja 6, p 75
  2. L. A. Puntila: Suomen ruotsalaisuuden liikkeen synty : aatehistoriallinen tutkimus, Otava, 1944, sivut 55-60
  3. L. A. Puntila: Suomen ruotsalaisuuden liikkeen synty : aatehistoriallinen tutkimus, Otava, 1944, sivut 56
Tämä poliitikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.