Volkssturm

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Volkssturm-miehiä Frankfurtissa, Oder-joen rannalla 12. helmikuuta 1945. Aseistuksena muunmuassa VG 1-5 -kivääri ja MG-42 -konekivääri.
Toisin kuin Hitler lupasi ennen sotaa, myös naiset kelpasivat mukaan natsi-Saksan viimeisiin taisteluihin. Volkssturmin naissotilas harjoittelee panssarinyrkin käyttöä.
Volkssturm-miehiä, Berliinin puolustajia keväällä 1945. Miesten varusteina on käsivarsinauha ja panssarinyrkki.
Natsi-Saksan viimeinen ase: eläkeläiset
Saksalainen propagandapostimerkki julistaa: Koko kansa seisoo Suur-Saksan valtakunnan puolesta

Volkssturm, kirjaimellisesti kansanmyrsky tai kansanrynnäkkö, oli natsi-Saksan viimeisinä kuukausinaan nostama kansallinen puolisotilaallinen organisaatio.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Perustaminen

Adolf Hitler antoi määräyksen sen muodostamisesta 18. lokakuuta 1944. Taistelijat kutsuttiin kokoon niiden joukoista, joita ei ollut aikaisemmin värvätty Wehrmachtin riveihin. Käytännössä tämä tarkoitti kaikkien jäljellä olevien 16–60-vuotiaiden miesten nostamista aseisiin.

Hitler antoi yksiköiden kasaamisen Martin Bormannin vastuulle, jonka oli määrä koota aseisiin kuusi miljoonaa sotilasta. Suurin osa Volkssturmin riveistä kerättiin Hitler-Jugendista tai taisteluissa invalidisoituneista Wehrmachtin sotilaista ja miehistä, jotka oli määritelty palvelukseen kelpaamattomiksi.

[muokkaa] Aseet ja koulutus

Joukkojen koulutus oli vähäistä, heille annettiin ainoastaan nopea asekoulutus jalkaväen perusaseisiin ja panssarinyrkkien käyttöön. Tämän jälkeen he vannoivat valan Hitlerille ja heidät lähetettiin rintamalle. Alun perin tarkoitus oli käyttää Volkssturmin sotilaita ainoastaan heidän kotialueillaan, mutta käytännössä heidät lähetettiin suoraan taisteluun tykinruoaksi.

Volkssturm aseistettiin saatavilla olleella kalustolla; yleensä rintamakäyttöön sopimattomilla vanhentuneilla aseilla, sotasaaliilla tai varsinkin loppuvaiheessa aseromusta haalituista osista kootuilla kivääreillä. Jossain määrin valmistettiin myös juuri Volkssturmille tarkoitettuja hyvin yksinkertaisia automaattiaseita, muun muassa Sten-konepistoolin MP 3008 -kopiota ja 7,92 x 33 mm Kurz -kaliiperista itselataavaa VG 1-5 -kivääriä.

[muokkaa] Sotilasarvot ja univormut

Volkssturmille ei jaettu univormuja, vaan ainoastaan musta käsivarsinauha, jossa luki Deutscher Volkssturm. Siviilivaatteiden käyttäjien lisäksi ne, jotka käyttivät työssään univormuja pukeutuivat niihin ja myös ensimmäisen maailmansodan aikaisia palvelusunivormuja nähtiin vanhojen veteraanien päällä. Volkssturmin sotilasarvot kertoivat yksinkertaisesti sotilaan aseman armeijan hierarkiassa.

Volkssturmin sotilasarvo Käännös Kaulus
Bataillionsführer Pataljoonan komentaja
Kompanieführer Komppanianpäällikkö
Zugführer Joukkueenjohtaja
Gruppenführer Ryhmänjohtaja
Volkssturmmann Kansanmyrskyn sotilas

[muokkaa] Toiminta

Volkssturmin yksiköt taistelivat kykyjensä mukaan ja etenkin puna-armeijaa vastaan taistelleet sotivat henkensä kaupalla, koska eivät halunneet antautua venäläisten vangiksi. Volkssturm-yksiköt taistelivat viimeisen kerran Berliinin taistelussa 1945. Yleisesti uskotaan, että näiden yksiköiden vaikutus sodan kulkuun oli hyvin marginaalinen. Volksturm-joukot toimivat sodan loppuvaiheissa paikoin myös keskitysleirien vartijoina.

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Aiheesta muualla

[muokkaa] Viitteet

Henkilökohtaiset työkalut