Hideki Tōjō
Sivulta puuttuu | Hideki Tōjō 東條 英機 |
|
|---|---|
 |
|
| Japanin 40. pääministeri | |
|
|
|
| Monarkki | Hirohito |
| Edeltäjä | Fumimaro Konoe |
| Seuraaja | Kuniaki Koiso |
| Tiedot | |
| Syntynyt | 30. joulukuuta 1884 Tokio, Japani |
| Kuollut | 23. joulukuuta 1948 Tokio, Japani |
| Ammatti | Sotilas |
| Allekirjoitus |  |
Tōjō Hideki (jap. 東條 英機 
kuuntele ääntämys?, 30. joulukuuta 1884, Tokio – 23. joulukuuta 1948, Tokio) oli Keisarillisen Japanin armeijan kenraali ja Japanin 40. pääministeri.
Sisällysluettelo |
Varhaisvaiheet [muokkaa]
Tōjō syntyi kymmenlapsisen perheen kolmantena poikana. Tōjōn isä oli Japanin armeijan upseeri, ja suku kuului vähäarvoiseen samurai-sukuun. Tōjōn vanhempien veljien kuoltua lankesi Hidekille vastuu perheen nimen kunnian säilyttämisestä. Hidekin samurai-isän tavoitteena oli saada poika armeijauralle ja upseerin virkaan.
Sotilasura [muokkaa]
Upseerin virkaan valmistavan koulun oppilaaksi Tōjō pääsi vuonna 1902. Tōjōn valmistuttua vänrikiksi Venäjän–Japanin sota oli kiivaimmillaan. Nuoren vänrikin tie vei sotaan rintamalle. Tōjō toimi 1919–1922 sotilasasiamiehenä Sveitsissä ja Saksassa. Berliinistä Tōjō siirtyi rykmentinkomentajaksi 1929–1931.
Tōjōn sotilasura lähti nousuun Mantšuriassa Tōjōn toimiessa 1935–1937 Japanin Kwantungin armeijan kenpeitain eli sotapoliisien komentajana. Tōjō oli kokenut ja taitava taktikoija, ja sai kunnioitusta nopeista päätöksistään. Hän ansaitsi Mantšuriassa toimillaan kamisori-eli ”partaveitsi-”kutsumanimen. Toisessa maailmansodassa Tōjō oli Japanin armeijan ylipäällikkö sekä sotaministeri, laivaston tuhouduttua käytännössä maan diktaattori.
Poliittinen toiminta [muokkaa]
Poliitikkona Tōjō kuului upseereiden muodostamaan ryhmään, jotka kannattivat Japanin viemistä sotaan 1930-luvun lopulla. Mittavan sotilasuran rinnalla Tōjō nimitettiin vuonna 1938 sotaministeriöön apulaisministeriksi ja 1940–1941 Tōjō sai sotaministerin viran Fumimaro Konoen hallituksessa. Pääministerin erottua alkoi Tōjōn pääministerikausi 18. lokakuuta 1941 joka päättyi 22. heinäkuuta 1944. Pääministerin virkaa Tōjō hoiti 1 009 päivää. Pääministerinsalkun ohella Tōjō hoiti sotaministerin tointa sekä lyhyitä aikoja muun muassa opetus-, sisä- ja ulkoministerin tehtäviä.
Sotasyyllisenä [muokkaa]
Yhdysvaltalaisten Japanin miehityksen yksi tärkeimmistä Potsdamin julistuksessa määritellyistä lyhyen aikavälin tehtävistä oli rangaista Japanin sotaan johtaneita henkilöitä. Tōjō luokiteltiin japanilaisista suurimmaksi epäillyksi henkilöistä, jotka olivat johtaneen Japanin Yhdysvaltain sotaan. Toisessa maailmansodassa Tōjōsta muodostui Yhdysvaltain propagandakoneiston käsittelyssä vihollisen kasvot, jotka esiintyivät muun muassa lentolehtisissä ja vihollista kuvaavissa julisteissa.
Japanin antautumisen jälkeen Tōjō yritti tehdä itsemurhan ampumalla itseään. Pienikaliiperisen pistoolin luoti ei kuitenkaan vatsaan osuttuaan tappanut Tōjōa. Tōjōn toivuttua lyhyen aikaa sotilassairaalassa hänet vangittiin. Liittoutuneiden uskoa Tōjōn hallinnon syyllisyyteen kuvaa kymmenen Tōjōn hallituksen jäsenen vangitseminen ensimmäisellä SCAPin antamalla sotasyyllislistalla. Vangitut kuljetettiin Sugamon vankilaan odottamaan oikeuskäsittelyä. Japanin miehitystä johtaneen kenraali Douglas MacArthurin tavoitteena oli saattaa Tōjō nopeasti oikeuteen. Oikeudenkäynnin alkaminen venyi oikeudellisteknisistä seikoista. Tōjōn tuomitsemisessa oli aluksi epäselvää muun muassa se, kuuluiko asia kansainvälisenoikeuden vai Yhdysvaltain oman sotilastuomioistuimen päätösvaltaan.
Tōjō oli syytettyn' miehityshallinnon perustamassa kansainvälisessä sotarikostuomioistuimessa (International Military Tribunal for the Far East), joka totesi hänen syyllistyneen seitsemään eri syytekohtaan, joita olivat muun muassa syyllistyminen hyökkäyssodankäyntiin, kansainvälisten sodankäynnin sääntöjen rikkominen sekä sotavankien epäinhimillisen kohtelun salliminen. Hänen katsotaan olevan vastuussa neljän miljoonan kiinalaisen murhasta. Tōjō tuomittiin kuolemaan 12. marraskuuta 1948 ja tuomio pantiin toimeen hirttämällä Tokiossa 23. joulukuuta.
Tōjōn kami merkittiin vuonna 1978 haudatuksi kiistanalaiseen Yasukuni-pyhättöön Tokiossa.
Kuvagalleria [muokkaa]
-
Tōjō sotapoliisien tarkan katseen alla Tokiossa tuomioistuimen kuultavana.
-
Tōjō kuvattuna amerikkalaisessa sotapropagandajulisteessa
 |
Edeltäjä: Konoye Fumimaro III-kausi |
Japanin pääministeri 18. lokakuuta 1941 – 22. heinäkuuta 1944 1009 päivää |
Seuraaja: Koiso Kuniaki |
H. Itō | Kuroda | Sanjō | Yamagata | Matsukata | H. Itō | Kuroda | Matsukata | H. Itō | Ōkuma | Yamagata | H. Itō | Saionji | Katsura | Saionji | Katsura | Saionji | Katsura | Yamamoto | Ōkuma | Terauchi | Hara | Uchida | Takahashi | To. Katō | Uchida | Yamamoto | Kiyoura | Takaaki | Wakatsuki | G. Tanaka | Hamaguchi | Shidehara | Hamaguchi | Wakatsuki | Inukai | Takahashi | Saitō | Okada | Gotō | Okada | Hirota | Hayashi | Konoe | Hiranuma | N. Abe | Yonai | Konoe | Tōjō | Koiso | Kantarō | Higashikuni | Shidehara | Yoshida | Katayama | Ashida | Yoshida | I. Hatoyama | Ishibashi | Kishi | Ikeda | Satō | K. Tanaka | Miki | T. Fukuda | Ōhira | M. Itō | Z. Suzuki | Nakasone | Takeshita | Uno | Kaifu | Miyazawa | Hosokawa | Hata | Murayama | Hashimoto | Obuchi | Aoki | Mori | Koizumi | S. Abe | Y. Fukuda | Asō | Y. Hatoyama | Kan | Noda | S. Abe |
|
Kuolemaan tuomitut: Kenji Doihara | Kōki Hirota | Seishirō Itagaki | Heitarō Kimura | Iwane Matsui | Akira Mutō | Hideki Tōjō |
|
|
Elinkautiseen vankeuteen tuomitut: Sadao Araki | Kingorō Hashimoto | Shunroku Hata | Kiichirō Hiranuma | Naoki Hoshino | Okinori Kaya | Kōichi Kido | Kuniaki Koiso | Jirō Minami | Takazumi Oka | Hiroshi Oshima | Kenryō Satō | Shigetarō Shimada | Toshio Shiratori | Teiichi Suzuki | Yoshijirō Umezu |
|
|
Määräaikaiseen vankeuteen tuomitut: Shigenori Tōgō (20 v.) | Mamoru Shigemitsu (7 v.) |
|
|
Muut: Yōsuke Matsuoka[a 1] | Osami Nagano[a 1] | Shūmei Ōkawa[a 2] |
|
