Hideki Tōjō

Hideki Tōjō 東條 英機
Japanin 40. pääministeri
18. lokakuuta 1941–22. heinäkuuta 1944
Edeltäjä	Fumimaro Konoe
Seuraaja	Kuniaki Koiso
Tiedot
Syntynyt	30. joulukuuta 1884 Tokio, Japani
Kuollut	23. joulukuuta 1948 Tokio, Japani
Ammatti	Sotilas

Tōjō Hideki (jap. 東條 英機  kuuntele ääntämys^?, s. 30. joulukuuta 1884, Tokio – k. 23. joulukuuta 1948, Tokio) oli Keisarillisen Japanin armeijan kenraali ja Japanin 40. pääministeri.

Varhaisvaiheet

Tōjō syntyi kymmenlapsisen perheen kolmantena poikana. Tōjōn isä oli Japanin armeijan upseeri ja suku kuului vähäarvoiseen samurai-sukuun. Tōjōn vanhempien veljien kuoltua, lankesi Hidekille vastuu perheen nimen kunnian säilyttämisestä. Hidekin samurai-isän tavoitteena oli saada poika armeijauralle ja upseerin virkaan.

Sotilasura

Upseerin virkaan valmistavan koulun oppilaaksi Tōjō pääsi 1902. Tōjōn valmistuttua vänrikiksi Venäjän-Japanin sota oli kiivaimmillaan. Nuoren vänrikin tie vei sotaan rintamalle. Tōjō toimi 1919–1922 sotilasasiamiehenä Sveitsissä ja Saksassa. Berliinistä Tōjō siirtyi rykmentinkomentajaksi 1929–1931. Tōjōn sotilasura lähti nousuun Mantšuriassa Tōjōn toimiessa 1935–1937 Japanin Kwantungin armeijan kenpeitain eli sotapoliisien komentajana. Tōjō oli kokenut ja taitava taktikoija, ja sai kunnioitusta nopeista päätöksistään. Hän ansaitsi Mantšuriassa toimillaan kutsumanimen kamisori – partaveitsi. Toisen maailmansodan aikana Tōjō oli Japanin armeijan ylipäällikkö, sekä sotaministeri, laivaston tuhouduttua käytännössä maan diktaattori.

Poliittinen toiminta

Poliitikkona Tōjō kuului upseereiden muodostamaan ryhmään, jotka kannattivat Japanin viemistä sotaan 1930-luvun lopulla. Mittavan sotilasuran rinnalla Tōjō nimitettiin 1938 sotaministeriöön apulaisministeriksi ja 1940–1941 Tōjō sai sotaministerin viran Fumimaro Konoen hallituksessa. Konoyen eroamisen jälkeen alkoi Tōjōn pääministerikausi 18. lokakuuta 1941 joka päättyi 22. heinäkuuta 1944. Pääministerin virkaa Tōjō hoiti 1009 päivää. Pääministerinsalkun ohella Tōjō hoiti sotaministerin tointa sekä lyhyitä aikoja muun muassa opetus-, sisä- ja ulkoministerin tehtäviä.

Sotasyyllisenä

Yhdysvaltalaisten Japanin miehityksen yksi tärkeimmistä Potsdamin julistuksessa määritellyistä lyhyen aikavälin tehtävistä oli rangaista Japanin sotaan johtaneita henkilöitä. Tōjō luokiteltiin japanilaisista suurimmaksi epäillyksi henkilöistä, jotka olivat johtaneen Japanin Yhdysvaltain vastaiseen sotaan. Toisen maailmansodan aikana Tōjōsta muodostui Yhdysvaltain propagandakoneiston käsittelyssä vihollisen kasvot. Tōjōn kasvot esiintyivät muun muassa lentolehtisissä ja vihollista kuvaavissa julisteissa.

Japanin antautumisen jälkeen Tōjō yritti tehdä itsemurhan ampumalla itseään. Pienikaliiperisen pistoolin luoti ei kuitenkaan vatsaan osuttuaan tappanut Tōjōa. Tōjōn toivuttua lyhyen aikaa sotilassairaalassa hänet vangittiin. Liittoutuneiden uskoa Tōjōn hallinnon syyllisyyteen kuvaa kymmenen Tōjōn hallituksen jäsenen vangitseminen ensimmäisen SCAPin antaman sotasyyllislistan perusteella. Vangitut kuljetettiin Sugamon vankilaan odottamaan oikeuskäsittelyä. Japanin miehitystä johtaneen kenraali Douglas MacArthurin tavoitteena oli saattaa Tōjō nopeasti oikeuden eteen. Oikeudenkäynnin alkaminen venyi oikeudellisteknisten seikkojen johdosta. Tōjōn tuomitsemisessa oli aluksi epäselvää muun muassa se, että kuuluiko asia kansainvälisenoikeuden vai Yhdysvaltain oman sotilastuomioistuimen päätösvaltaan.

Tokioon miehityshallinnon perustama International Military Tribunal for the Far East (Tokion kansainvälinen sotarikostuomioistuin) tuomitsi Tōjōn syylliseksi 12. lokakuuta 1948. Tōjōn tuomittiin syyllistyneen seitsemään eri syytekohtaan, joita olivat muun muassa syyllistyminen aggressiivisen sodankäymiseen, kansainvälisten sodankäynninsääntöjen rikkominen sekä sotavankien epäinhimillisen kohtelun salliminen. Hänen katsotaan olevan syyllinen neljän miljoonan kiinalaisen murhaan. Tōjōn kuolemantuomio suoritettiin hirttämällä Tokiossa joulukuun lopussa 1948.

Kuvagalleria

• 

  Meri liekehtii Pearl Harborissa.

• 

  Tōjō sotapoliisien tarkan katseen alla Tokiossa tuomioistuimen kuultavana.

• 

  Vihollisen kasvot sotapropagandassa