Meiji-kausi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Satsuma-samurai-during-boshin-war-period.jpg
Japanin historia

Paleoliittinen kausi
Jōmon-kausi
Yayoi-kausi
Yamato-kausi
Kofun-kausi
Asuka-kausi
Nara-kausi
Heian-kausi
Kamakura-kausi
Kemmu-restauraatio
Muromachi-kausi
Nanboku-chō-kausi
Sengoku-kausi
Azuchi-Momoyama-kausi
Nanban-kaupan kausi
Edo-kausi
Bakumatsu
Meiji-kausi
Taishō-kausi
Japani I maailmansodassa
Shōwa-kausi
Japanin laajentuminen
Miehitetty Japani
Japani miehityksen jälkeen
Heisei-kausi

Meiji-kausi oli noin 45 vuoden kausi Japanin historiassa, jolloin keisari Meiji oli vallassa, eli vuodesta 1868 vuoteen 1912. Meiji-kausi alkoi Meiji-restauraatiolla, jonka myötä keisari otti vallan shōguneilta takaisin itselleen ja lakkautti feodaalijärjestelmän. Meiji-kauden aikana Japani alkoi modernisoitua ja nousi suurvallaksi.[1] Keisari Meijin kuoltua vuonna 1912 valtaistuimelle nousi keisari Taishō, jonka valtakautta kutsutaan Taishō-kaudeksi.

Meiji-restauraatio ja keisari Meiji[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Meiji-restauraatio

Helmikuun kolmantena päivänä 1867 viisitoistavuotias Mutsuhito nousi isänsä keisari Komein seuraajaksi valtaistuimelle, ja Meiji-kausi, ”valaistuneen hallitsemisen kausi” julistettiin alkaneeksi. Meiji-restauraatio vuonna 1868 teki lopun 265 vuotta jatkuneesta feodaalivallasta Tokugawa-shōgunaatin alla.

Ensimmäinen uudistus oli perustuslakiin rinnastuva viiden pykälän julistus vuonna 1868. Sen tarkoitus oli vakuuttaa kansalle uuden hallinnon hyviä aikeita, kohottaa moraalia ja hakea taloudellista tukea uudelle hallitukselle. Julistuksen viisi pykälää olivat

  1. kansalliskokouksen perustaminen
  2. kaikkien yhteiskuntaluokkien osallistuminen valtion asioiden hoitoon
  3. valinnanvapaus ammatillisissa ja sosiaalisissa asioissa (esimerkiksi oikeus luokkien välisiin avioliittoihin)
  4. ”pahojen perinnäistapojen” korvaaminen ”oikeudenmukaisilla luonnonlaeilla”
  5. kansainvälisen tietämyksen etsiminen keisarivallan lujittamiseksi

Viiden pykälän julistuksen seuraus käytännössä oli shōgunin vallan romuttuminen ja askel kohti demokraattisempaa hallintoa. Julistuksen hengen toteuttamiseksi kirjoitettiin yksitoistakohtainen perustuslaki.

Ulkomaansuhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Torjuttuaan Kiinan Koreassa Kiinan–Japanin sodassa (18941895) Japani nousi kansainvälisesti merkittäväksi suurvallaksi ja voitti Venäjän Mantšuriassa Venäjän–Japanin sodassa 19041905. Meiji-kaudella Japani solmi vuonna 1902 Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa sotilasliiton, jonka takia se liittyi ensimmäisessä maailmansodassa Liittoutuneiden puolelle.

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.