Kofun-kausi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Satsuma-samurai-during-boshin-war-period.jpg
Japanin historia

Paleoliittinen kausi
Jōmon-kausi
Yayoi-kausi
Yamato-kausi
Kofun-kausi
Asuka-kausi
Nara-kausi
Heian-kausi
Kamakura-kausi
Kemmu-restauraatio
Muromachi-kausi
Nanboku-chō-kausi
Sengoku-kausi
Azuchi-Momoyama-kausi
Nanban-kaupan kausi
Edo-kausi
Bakumatsu
Meiji-kausi
Taishō-kausi
Japani I maailmansodassa
Shōwa-kausi
Japanin laajentuminen
Miehitetty Japani
Japani miehityksen jälkeen
Heisei-kausi

Kofun-kausi on ajanjakso Japanin historiassa. Se kesti vuodet 300–552 ja sai nimensä kofuneiksi kutsutuista suurista hautakummuista. Hautakumpujen rakentaminen aloitettiin jo 200-luvulla.[1] Kofun- ja Asuka-kaudet muodostavat yhdessä Yamato-kauden. Kofun-kaudella Japaniin tuli runsaasti vaikutteita Kiinasta ja Koreasta.

Kofun-kausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kofun-hautakumpujen rakentaminen aloitettiin jo 200-luvulla.[2] Kumpujen viereen asetettiin haniwa-veistoksia. Veistokset saattoivat esittää eläimiä, ihmisiä tai erilaisia rakennuksia. Ihmisveistosten vaatetuksesta, haarniskoista ja aseistuksesta on saatu tietoja ajan elinoloista.[3] Suurten hautojen rakentaminen vaati runsaasti työvoimaa, jonka hallintaa auttoi maanviljelytekniikoiden kehittyminen. Niiden avulla Yamato-hovi pystyi laajentamaan valtaansa aikaisempaa suuremmalle alueelle.[4]

Yamato-valtion aikana syntyi pohja maan poliittiselle ja yhteiskunnalliselle järjestelmälle.[5] 300-luvun loppuun mennessä Yamato oli vakiintunut kuningaskunta, joka oli yhteydessä Kiinaan ja Koreaan, erityisesti Baekjeen. Kiinan korkeakulttuurin tuotteet tulivat Japaniin Korean niemimaan kautta. Ulkomaiset oppineet ja maahanmuuttajat toivat maahan tekniikkaa, kiinan kirjoitusjärjestelmän ja kungfutselaisuuden.[4] Valtataistelussa Korean niemimaasta Yamato liittoutui 300-luvulla eteläkorealaisen Baekjen kanssa. Kiinnostus Korean aluetta kohtaan syntyi ilmeisesti tekniikan ja raaka-aineiden, erityisesti raudan, tarpeesta.[6]

Yamaton keskusvaltio alkoi taantua 500-luvulla, ja valta siirtyi paikallisille klaaneille, joista erityisesti Soga sai vaikutusvaltaa. Samaan aikaan buddhalaisuus levisi Japaniin Baekjesta. Se merkitsi äärettömän merkittävää vaikutusta Japanin korkeakulttuurin syntymiselle ja uutta kautta maan historiassa.[7][8]

Yhteiskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yamaton yhteiskunta jakautui kolmeen pääryhmään. Ujit olivat yläluokkaa, jonka on ajateltu syntyneen alkuperäisistä maatalousyhteisöistä. 400-lukuun mennessä uji-ryhmät sitoutuivat Yamaton hallitsijaan taloudellisesti ja uskonnollisesti, ja hallitsija nimitti päälliköt niistä voimakkaimmille. Bet olivat vuorostaan klaanityyppisiä ammattiyhteisöjä, jotka valmistivat esimerkiksi keramiikkaa, kalastivat tai viljelivät riisiä. Alimpana oli yatsuko-ryhmä. Sen muodostivat palvelijoina toimineet orjat, jotka käsittivät mahdollisesti noin viisi prosenttia japanilaisista.[5]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Fält, Olavi K. et al.: ”Japani kulttuurivirtojen suvantona”, Japanin kulttuuri. Helsinki: Otava, 2006. ISBN 978-951-1-12746-8.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Fält et al., s. 13
  2. Fält et al., s. 13
  3. Cortazzi, s. 6
  4. a b Encyclopædia Britannica
  5. a b Fält et al., s. 15
  6. Encyclopædia Britannica
  7. Encyclopædia Britannica
  8. Fält et al., s. 17

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.