Heian-kausi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Satsuma-samurai-during-boshin-war-period.jpg
Japanin historia

Paleoliittinen kausi
Jōmon-kausi
Yayoi-kausi
Yamato-kausi
Kofun-kausi
Asuka-kausi
Nara-kausi
Heian-kausi
Kamakura-kausi
Kemmu-restauraatio
Muromachi-kausi
Nanboku-chō-kausi
Sengoku-kausi
Azuchi-Momoyama-kausi
Nanban-kaupan kausi
Edo-kausi
Bakumatsu
Meiji-kausi
Taishō-kausi
Japani I maailmansodassa
Shōwa-kausi
Japanin laajentuminen
Miehitetty Japani
Japani miehityksen jälkeen
Heisei-kausi

Heian-kausi (jap. 平安時代, Heian-jidai) on klassisen Japanin historian viimeinen kausi, joka kesti vuodesta 794 vuoteen 1185. Heian-kaudella kungfutselaisuus ja muut kiinalaiset vaikutukset saavuttivat Japanissa huippunsa. Heian-kautta pidetään myös Japanin keisarillisen hovin huippukautena ja kausi tunnetaan taiteestaan, erityisesti runoudesta ja kirjallisuudesta. Kausi oli myös samurai-luokan nousun aikaa. Nimi "Heian" tarkoittaa japaniksi rauhaa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heian-kautta edelsi Nara-kausi. Heian-kausi alkoi vuonna 794 Japanin 50. keisarin, Kammun, siirrettyä maan pääkaupungin Heian-kyōhon (nykyinen Kioto). Nimellisesti valta oli keisarilla, mutta todellisuudessa sitä käytti Fujiwara-klaani. Suojellakseen etujaan maakunnissa Fujiwarat ja muut aatelisklaanit tarvitsivat vartijoita, sotilaita ja poliiseja. Niinpä sotilasluokan valta kasvoi koko Heian-kauden ajan. Jo vuonna 939 Taira no Masakado uhkasi keskushallituksen valtaa kansannousussa itäisessä Hitachin provinssissa, ja lähes samaan aikaan Fujiwara no Sumitomo kapinoi lännessä. Sotilasvallankaappauksen uhka oli kuitenkin vielä kaukana.

Sotilasluokan nouseminen hoviin oli Hōgen-kapinan seuraus. Taira no Kiyomori elvytti tällöin Fujiwarojen hallinnon asettamalla pojanpoikansa sijaishallisijan valtaistuimelle. Heidän klaaninsa, Taira-klaani, kaatui vasta Genpei-sodan myötä, jonka jälkeen vuonna 1185 Minamoto no Yoritomo otti vallan keisareilta ja perusti shogunaatin Kamakuraan. Tämä merkitsi Kamakura-kauden alkua.

Kehitys buddhalaisuudessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Buddhalaisuus alkoi levitä koko Japaniin Heian-kaudella pääasiassa kahden esoteerisen lahkon, Tendain (天台, taivaan jalusta) ja Shingonin (真言, tosi sana), kautta. Tendai sai alkunsa Kiinassa ja perustuu lootussutraan, yhteen mahayana-buddhalaisuuden tärkeimmistä sutrista. Shingon on Japanille alkuperäinen, Kūkain perustama lahko. Kūkai (空海, myös Kobo Daishi, 弘法大師) teki vaikutuksen Kammua (782-806) seuraaviin keisareihin ja myös moniin japanilaisiin sukupolviin ei vain "pyhyydellään" vaan myös kalligrafiallaan, maalauksellaan ja veistoksillaan. Kammu oli itse tärkeä Tendai-lahkon suojelija, ja lahko nousi erittäin vaikutusvaltaiseksi seuraavien vuosisatojen aikana. Hiei-vuorella sijaitsevan Tendai-luostarikompleksin ja vuoren juurella olevan uuden pääkaupungin keisarillisen hovin välille kehittyi tiivis suhde, ja Tendai painottikin opeissaan uskollisuutta keisaria ja valtiota kohtaan. Heian-kaudella syntyi myös Jōdo Shinshū -buddhalaisuus, jonka perusti Shinran.

Heian-kauden kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka kirjoitettu kiina (Kanbun, 漢文) säilyikin Heian-kaudella keisarillisen hovin virallisena kielenä, kana-merkistöjen kehittäminen ja käyttö aiheuttivat Japanissa kirjallisuuden buumin. Useista uusista kirjallisuuden lajeista, kuten romaanista, kertovasta monogatarista ja esseestä huolimatta lukutaito oli yleistä vain hovin ja buddhalaisen papiston keskuudessa.

Japanin nykyisen kansallislaulun Kimi Ga Yon sanat kirjoitettiin Heian-kaudella, kuten myös Murasaki Shikibun Genjin tarina, yksi ensimmäisistä japaninkielisistä romaaneista. Murasaki Shikibun aikalaisen ja kilpailijan Sei Shōnagon keräsi ajatukseksensa keisarinnan palveluksessa toimiessaan Tyynykirjaan (枕草子, Makura no sōshi) 990-luvulla. Kuuluisa japanilainen irohana tunnettu runo kirjoitettiin myös Heian-kaudella.

Heian-kauden talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka Heian-kausi olikin epätavallisen pitkä rauhallinen kausi, Japani toisaalta heikentyi kaudella taloudellisesti ja suuri osa maan väestöstä ajautui köyhyyteen. Hyväosaisia aatelisia (Yokibito, "hyvät ihmiset") oli noin viisi tuhatta ehkä noin viiden miljoonan asukkaan maassa. Yksi syy samuraiden valtaannousuun olikin hovin kyvyttömyys hallinnoida Japania ja sen provinsseja. Vuoteen 1000 mennessä hallitus ei enää kyennyt painamaan rahaa, joka oli hiljalleen katoamassa. Kaupalle tarpeellisen välineen puute heijastuukin ajanjakson kirjallisuudessa – mm. läheteille annetaan rahan sijasta hyödyllisiä tavaroita, kuten vanha silkkikimono. Fuijwara-hallitsijat eivät myöskään kyenneet pitämään yllä kunnollisia poliisivoimia, mikä jätti matkaajat alttiiksi rosvoille. Tämä heijastuu myös kirjallisuudessa päähenkilöiden yöllä matkustamista kohtaan tuntemina pelkoina.

Heian-kauden taidetta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Heian period