Aulikki Oksanen

Aulikki Oksanen
Syntynyt	19. heinäkuuta 1944 Karvia
Ammatit	kirjailija
Kansallisuus	suomalainen
Äidinkieli	suomi
Tuotannon kieli	suomi
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Aulikki Oksanen (oikealta nimeltään Aulikki Vuokko Oksanen-Halonen, s. 19. heinäkuuta 1944 Karvia) on helsinkiläinen vapaa kirjailija ja runoilija.

Oksanen syntyi Karvian Sarvelan kylässä opettaja Väinö Oksasen ja Hilkka Oksasen perheeseen. Perheessä oli kuusi lasta. Hän vietti varhaislapsuutensa Keski-Suomessa Pylkönmäellä ja kävi koulunsa Kokemäellä Satakunnassa. Oksanen on toiminut kansakoulun opettajana Helsingissä 1965-1966, esiintynyt elokuvanäyttelijänä ja laulajana. Hän esitti Ylioppilasteatterin piirissä 1960-luvulla useita laulurunoja Orvokki-kabareissa. Oksanen on profiloitunut aikaisemmin paitsi vasemmistolaisista, taistolaisista ja yhteiskunnallisesti kantaaottavista teksteistään, niin myös herkistä kaunokirjallisista teksteistään ja runoistaan.

Hänen runsaaseen tuotantoonsa kuuluu romaaneja, novellikokoelmia, näytelmiä, runoja ja lastenkirjoja. Hän on julkaissut myös naivistisia piirroksia (Emilia ja Suomi) ja groteskia proosaa (Entiset vyötäröt). Oksanen on toiminut Ystävyysseurojen Liittoon kuuluvassa Suomi-Azerbaidžan-Kulttuurisilta kulttuurinvaihtoyhdistyksessä. Oksanen on naimisissa Alpo Halosen kanssa, ja heillä on kaksi lasta. Oksasen teoksia on ilmestynyt käännöksinä ruotsin, saksan, venäjän, norjan, viron, unkarin ja azerbaidžanin kielellä.

Oksanen on tehnyt useita runoja, joista monet ovat myös tulleet tutuiksi Kaj Chydeniuksen lauluiksi säveltäminä. Joitakin tekstejä on säveltänyt myös Henrik Otto Donner. Lauluja on julkaistu useilla eri levyillä ja niistä on myös koottu levy Aulikki Oksasen lauluja. Oksanen on itse esittänyt useita laulujaan. Muita hänen kappaleitaan levyttäneitä ovat muun muassa Muksut, Kristiina Halkola, Kaisa Korhonen, Arja Saijonmaa, Vuokko Hovatta ja KOM-teatteri. Yksi tunnetuimmista kappaleista on elokuvassa Asfalttilampaat esitetty ”Sinua, sinua rakastan”, jolla on vuosien kuluessa ollut useita eri esittäjiä.

Piispa Henrikin sormi ja muita katkelmia -teoksessa (2004) Oksanen kertoo elämästään tekstein, valokuvin ja piirroksin. Sinua, sinua rakastan: Kauneimmat rakkausrunot (2000) on Oksasen itsensä kuvittama kokoelma, kuten myös Puškinin hevonen (2007).

Teokset

• Hevosen kuolema. Helsinki: Kirjayhtymä, 1966.
• Tykkimiehen syli. Helsinki: Kirjayhtymä, 1968.
• Emilia ja Suomi. Helsinki: Kirjayhtymä, 1967.
• Näin syntyy kyyneleet. Helsinki: Kirjayhtymä, 1970.
• Isosisko ja pikkuveli. Helsinki: Kirjayhtymä, 1973. ISBN 951-26-0788-3.
• Maallisia lauluja. laulutekstejä vuosilta 1964–74. Helsinki: Kirjayhtymä, 1974. ISBN 951-26-0957-6.
• Kirsikkavarkaat. Helsinki: Kirjayhtymä, 1976. ISBN 951-26-1260-7.
• Kultivoidut rikokset. Lyhytproosaa. Helsinki: Kirjayhtymä, 1978. ISBN 951-26-1531-2.
• Seitsemän rapua, seitsemän skorpionia. Helsinki: Kirjayhtymä, 1979. ISBN 951-26-1756-0.
• Ykä ja kuu. Helsinki: Kirjayhtymä, 1979. ISBN 951-26-1745-5.
• Kukkapää ja kiemurakorva. Helsinki: Kirjayhtymä, 1981. ISBN 951-26-2146-0.
• Alumiinipaita. Helsinki: Kirjayhtymä, 1984. ISBN 951-26-2604-7.
• Entiset vyötäröt. Helsinki: Kirjayhtymä, 1986. ISBN 951-26-2804-X.
• Henkivartija. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY, 1990. ISBN 951-0-16668-5.
• Kootut mustelmat. Runoja ja lauluja. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY, 1992. ISBN 951-0-18411-X.
• Järjen varjo. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY, 1996. ISBN 951-0-21320-9.
• Sinua, sinua rakastan: Kauneimmat rakkausrunot. WSOY, 1998. ISBN 951-0-21378-0.
• Tryffelikoirat. Helsinki: WSOY, 2001. ISBN 951-0-24485-6.
• Piispa Henrikin sormi ja muita katkelmia. WSOY, 2004. ISBN 951-0-29424-1.
• Puškinin hevonen. Helsinki: WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-32750-0.
• Kolmas sisar. Siltala, elokuu 2011. ISBN 978-952-234-084-9.

Käsikirjoituksia

• Avaruuslintu, näytelmä, KOM-teatteri, 1973
• Aliisa, Tv-näytelmä, v. 1970, Yleisradio, ohj. Jukka Sipilä
• Kyllä, kyllä, 1971
• Pirunpolska, 1981

Palkintoja ja apurahoja

• J. H. Erkon palkinto 1966
• Pohjoismainen näytelmäpalkinto 1974
• Valtion kirjallisuuspalkinto 1974 ja 1980
• Runeberg-palkinto (Porvoo) 1991
• Alfred Kordelinin -rahasto, 4 000 EUR, v. 2004
• Taiteilijaeläke v. 2005
• WSOY:n kirjallisuussäätiö, Taiteen apurahasto, 5 000 EUR v. 2006

Lähteet ja aiheesta muualla

• Aulikki Oksanen WSOY Kirjailijagalleriassa
• Turun sanomat 10.9.2004
• Rautiainen, Tarja (2001): Pop, protesti ja laulu - korkean ja matalan murroksia 1960-luvun suomalaisessa populaarimusiikissa. Väitöskirja. Tampere.
• Karvian kylät
• Aulikki Oksanenin sanoitustuotanto Suomen äänitearkistossa
• Helsingin kaupunginkirjasto – Sanojen aika – Aulikki Oksanen.