Aleksanterin teatteri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Aleksanterin teatteri
(Helsingin Venäläi­nen valtiolli­nen Aleksanterin teatteri
Gel­singforsski Russki kazjonnyi Aleksan­drovski teatr)
Alexander Theater.JPG
Osoite Bulevardi 23-27
Sijainti Helsinki
Rakennustyyppi teatteri
Valmistumisvuosi 1879
Suunnittelija Johan Jacob Ahrenberg
Pjotr Benard
Haltija Bulevardin teatteriyhdistys ry
Rakennuttaja Nikolai Adlerberg
Aleksanteri II
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Aleksanterin teatteri on Helsingin Bulevardin ja Albertinkadun kulmatontille vuonna 1879 valmistunut teatterirakennus. Alkujaan se oli venäläinen varuskuntateatteri, jonka tarkoitus oli tarjota viihdykettä Helsingissä olleille venäläisille sotilaille ja virkamiehille.

Aleksanterin teatteri sijaitsee Helsingin Kampin kaupunginosassa Kurjen korttelissa osoitteessa Bulevardi 23–27. Sen suunnittelivat everstiluutnantti Petr Petrovitš Benard ja rakentamista valvonut insinöörieversti Koschperoff; sisätilat ovat venäläisen arkkitehdin Ieronim Osuhovskin ja Johan Jacob Ahrenbergin käsialaa. Talon rakentamisessa käytettiin kiviä Bomarsundin linnoituksesta Ahvenanmaalta ja sen rakentamisen kerrotaan sujuneen ilmiömäisen nopeasti.[1] Teatteri on pohjakaavaltaan suorakaiteen muotoinen ja sen U-muotoisessa katsomossa on 500 paikkaa. Katsomossa on komeita edustusaitioita: keisarin aitiota ja siihen liittyvää huoneistoa varten on oma sisäänkäynti Bulevardilta. Sen portiikki on massiivinen ja jättää siten varjoonsa pienemmän Albertinkadun puoleisen pääsisäänkäynnin.[2]

Vuonna 1918 teatterirakennus luovutettiin Suomalaisen oopperan (myöhemmin Suomen Kansallisooppera) käyttöön[2], ja se toimi oopperatalona vuoteen 1993 saakka, jolloin Töölöön valmistui Helsingin uusi oopperatalo.

Uuden oopperatalon valmistuttua 1993 Aleksanterin teatteri siirtyi ensin Helsingin kulttuuriasiainkeskuksen ja vuodesta 2005 Bulevardin teatteriyhdistys r.y:n hallintaan. Nykyisellään Aleksanterin teatteri on vierailuteatteri, joka tarjoaa monipuolisesti sekä oopperaa, balettia, sirkusta, draamaa ja komediaa että tiloja useille tanssin ja muun liikunnan ammattilais- ja harrasteryhmille.

Talossa pitävät residenssiä muun muassa Tero Saarinen Company, Tanssin tiedotuskeskus, Nomadi tuotanto, M.A.D. Tanssimasterit, Gruppen Fyra, Katrilli, Ismo Dance Company ja Tanssivintti. Talon harjoitussaleja, kellarikahvilaa, lämpiötä ja tsaarin sviittiä on mahdollista vuokrata.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kaija Ollila & Kirsti Torppari: Puhvelista Punatulkkuun: Helsingin vanhoja kortteleita, s. 161. Helsingin sanomat, 1975. ISBN 951-9134-69-7.
  2. a b Arvi Ilonen: Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa: Arkkitehtuuriopas, s. 64. Otava, 2000. ISBN 951-1-16699-9.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koordinaatit: 60°09′48″N, 24°55′59″E