José Lezama Lima

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
José Lezama Lima

José Lezama Lima (19. joulukuuta 19109. elokuuta 1976) oli kuubalainen kirjailija ja toisinajattelija.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lezama syntyi 19. joulukuuta 1910 Havannassa. Hänen isänsä oli sotilas. Lezama oli aktiivinen opiskelija-aikanaan ja hän osallistui poliittiseen liikkeeseen, jonka tarkoituksena oli kaataa Gerardo Machadon sotilasdiktatuuri. Valmistui juristiksi mutta ei hoitanut ammattiaan. Vuodesta 1929 Lezama asui Havannan vanhassa kaupungissa talossa, josta tuli kirjallisten piirien tärkeä keskus. Lezama oli naimisissa sihteerinsä Maria Luisa Bautistan kanssa. Avioliitto oli lapseton ja Lezamalla oli sen rinnalla toinen yksityiselämä, josta hänen runonsa kertovat paljaasti.

Lezama auttoi monia nuorempia kirjailijoita suoraan ja epäsuorasti, taloudellisesti ja taiteellisesti. Vaikka hän ei aina ollut samaa mieltä kirjallisesti kuin kollegansa, hän majoitti, ruokki ja tuki julkaisutoimintaa sellaisten poliittisesti epäsuosiossa olleiden kirjailijoiden kohdalla kuin Virgilio Piñera ja Reinaldo Arenas. Lezama perusti yhdessä José Rodriguez Feon kanssa kirjallisen aikakauslehden nimeltään Origenes, jolla oli suuri vaikutus Kuuban modernismissa. Monet myöhemmin kirjoina ilmestyneet teokset ovat ilmestyneet ensin tässä lehdessä.

Lezama sai Maldoror-palkinnon vuonna 1972. Hänen pääteoksensa Paradiso on saanut palkintoja Italiassa, Espanjassa ja Meksikossa.

Romaani Paradiso kertoo José Cemí-pojasta, jonka isä kuolee yllättäen ja tämän seurauksena José aikuistuu vauhdilla. Romaani sijoittuu 1900-luvun alkuun. Josélle Kuuba oli "paratiisisaari, jossa taikuus ja filosofia väänsivät vanhan Kuuban porvariston omituisen elämän entistäkin kummallisempiin muotoihin". José etsii isänsä jäljissä elämän arvoituksellisuutta syöksymällä aina uusiin ja uusiin seikkailuihin, tutkimalla seksuaalisuuden eri muotoja omassa lihassa ja antautumalla jokaiselle vastaantulijalle kuin tämä olisi hänelle määrätty kohtalo. Paradison kieltä ja esittämistapaa kutsutaan "barokkiseksi" sen tavattoman kielellisen runsauden, ylettömän ornamentiikan ja rehevän tyylilajien vaihtelun vuoksi. Teos muistuttaa Proustin tyyliä vaikka onkin vahvasti kuubalainen eikä lainkaan lihallisesti estynyt.

Lezama kuoli 9. elokuuta 1976 astman ja sydämen vajaatoiminnan seurauksena.

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Muerte de Narciso (runoja), 1937
  • Coloquio con Juan Ramón Jiménez, 1938
  • Enemigo Rumor (runoja), 1941
  • Aventuras Sigilosas (runoelma), 1945
  • La Fijeza (runoja), 1949
  • Arístides Fernández (esseitä), 1950
  • Analecta del Reloj (esseitä), 1953
  • La expresión americana (esseitä), 1969
  • Tratados en La Habana. (esseitä), 1958
  • Dador. (runoja), 1960
  • Antología de la poesía cubana, 1965
  • Órbita de Lezama Lima, 1966
  • Paradiso, 1966
  • Posible imagen de Lezama Lima, 1969
  • Esfera imagen. Sierpe de Don Luis de Góngora
  • Las imágenes posibles (esseitä), 1970
  • Poesía Completa, 1970
  • La cantidad hechizada (esseitä), 1970
  • Introducción a los vasos órficos, 1971
  • Las eras imaginarias (esseitä), 1971
  • Obras completas, 1975
  • Oppiano Licario, 1977
  • Fragmentos a su imán, (runoja) 1978