Henri Rousseau
| Henri Rousseau | |
|---|---|
 Omakuva, 1890. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 21. toukokuuta 1844 Laval, Mayenne, Ranska |
| Kuollut | 2. syyskuuta 1910 Pariisi, Ranska |
| Kansalaisuus | ranskalainen |
| Taiteilija | |
| Salanimi | Le Douanier Rousseau, Le Douanier ja Celník |
| Ala | taidemaalari |
| Taidesuuntaus | Naivismi |
| Kuuluisimpia töitä | Viidakkomaisemat, joissa etualalla ihminen |
 Nimikirjoitus |
|
Aleksanteri Ahola-Valo | Andreas Alariesto | Annukka Grönlund | Martti Innanen | Einari Junttila | Arto Ali-Eskola | Edvin Hevonkoski | Enni Id | Aleksandra Ionowa | Alice Kaira | Matias Keskinen | Nikolai Lehto | Jussi Löf | Kalervo Palsa | Matti Rutanen | Veijo Rönkkönen | Ilmari Salminen | Olli Seppänen | Kaarina Staudinger-Loppukaarre | Vihtori Storck | Ilkka Juhani Takalo-Eskola | Heikki Tuomela | Ensio Tuppurainen | Sigurd Wettenhovi-Aspa
William Blake | Aleksanteri Ahola-Valo | Banksy | Jean-Michel Basquiat | Hieronymus Bosch | Salvador Dalí | Jean Dubuffet | Max Ernst | H. R. Giger | Alex Grey | Keith Haring | Edward Hicks | Frida Kahlo | Theodor Kittelsen | Mati Klarwein | Paul Kondas | Séraphine Louis | Gustave Moreau | Grandma Moses | Niko Pirosmani | Maria Primatšenko | Henri Rousseau
Henri Julien Félix Rousseau (21. toukokuuta 1844 Laval, Mayenne – 2. syyskuuta 1910 Pariisi) oli ranskalainen itseoppinut naivistinen taiteilija. Kuuluisat avantgarde-taiteilijat, kuten Gauguin ja Picasso huomasivat hänen maalauksensa hänen taiteilijauransa viimeisessä vaiheessa, kun hän maalasi päätoimisesti.[1] Hänet tunnetaan myös nimillä Le Douanier (ransk. tullimies) tai Tullimies Rousseau päivätyönsä mukaan.[1][2]
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rousseau toimi tullivirkailijana 1871–1893. Ollessaan virassaan hän alkoi opettaa itseään maalaamaan ja maalasi myös työaikanaan. Rousseaun työajan käytöstä maalaamiseen on useita tarinoita. ”Hän saattoi etsiä jostain paikan, jossa saattoi istua yksin, maalata ja piirtää”, muisteli eräs hänen tuttavansa. Yksi tämän kauden mestariteoksista on Tulliportti (noin 1890), joka esittää luultavasti hänen työpaikkaansa Porte de Vanvesissa.[1]
Hän siirtyi kokopäiväiseksi taiteilijaksi vasta jäätyään eläkkeelle. Suosikkiaiheita olivat viidakkomaisemat, ja maisemat, joiden etualalla on ihminen. Viidakkoihinsa hän haki mallia sekä kasvitieteellisestä puutarhasta että kasviopin kirjoista – oikeassa viidakossa Rousseau ei koskaan käynyt.[3]
Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elämänsä ajan häntä viehätti järjestys, rakenne ja säännöllisyys. Samanaikaisesti hän tunsi vahvaa vetoa villiä vapautta kohtaan. Tämä vapaus näkyy parhaiten Rousseaun kuuluisissa viidakkokuvissa, jotka yhdistävät eläimellisen vapauden esityksen rajoittamattoman mielikuvituksen ja psykologisen draaman näyttöön.[1]
Pablo Picasso ja Rousseau tunsivat toisensa, ja Picasso piti Rousseaun töitä suuressa arvossa.[3]
Rousseaun teoksia on muun muassa Lavalin, Ranskassa sijaitsevassa naivistisen taiteen museon, kokoelmissa.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Andrew Motion: Picture this, The Toll Gate, Rousseau The Guardian. 18.9.2010. Viitattu 18.9.2010. (englanniksi)
- ↑ Henri (Le Douanier) Rousseau Visit France
- ↑ a b Henri Rousseau - Jungles in Paris 2006. Tate Modern. Arkistoitu 21.11.2010. Viitattu 14.7.2010. (englanniksi)
- ↑ Musée d'Art naïf de Laval (Arkistoitu – Internet Archive) Via France (ranskaksi)
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Metsän laidalla, noin 1886. -
Tulliportti, noin 1890. -
Sota, 1894. -
Nukkuva mustalaisnainen,1897. -
Käärmeenlumoaja, 1907. -
Näkymä Sèvresin sillalta, 1908. -
Chopinin patsas Luxemburgin puistossa, 1909. -
Yadwighan uni, 1910.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- The Complete Works HenriRousseau.org
| ||||||||||||||||||||||||||
