Jackson Pollock
| Jackson Pollock | |
|---|---|
.jpg) Pollock noin vuonna 1928 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 28. tammikuuta 1912 Cody, Wyoming, Yhdysvallat |
| Kuollut | 11. elokuuta 1956 (44 vuotta) Springs, New York, Yhdysvallat |
| Taiteilija | |
| Taidesuuntaus | abstrakti ekspressionismi |
 Nimikirjoitus |
|
Jackson Pollock (28. tammikuuta 1912 – 11. elokuuta 1956) oli yhdysvaltalainen keskeinen abstraktia ekspressionismia edustanut taidemaalari. Pollockia pidetään eräänä Yhdysvaltojen suurista taiteilijoista, jolla oli paljon vaikutusta sekä aikansa että 1900-luvun lopun taiteelle.
Hän syntyi pienviljelijäperheeseen Codyssa, Wyomingissa ja kasvoi Kaliforniassa ja Arizonassa. Pollock muutti veljensä kanssa New Yorkiin vuonna 1929 ja opiskeli Thomas Hart Bentonin johdolla Art Students League -taidekoulussa. Pollock osallistui lama-aikana perustettuun liittovaltion taiteilijapalkkajärjestelmään WPA:han 1930-luvulla. Silloin hän maalasi amerikkalaisen regionalismin ja Bentonin vaikutteiden alaisena. Toisen maailmansodan aikana Pollock sai vaikutteita Pablo Picasson taiteesta ja surrealismista. Vuonna 1945 hän meni naimisiin taidemaalari Lee Krasnerin kanssa ja muutti Long Islandille, New Yorkiin. Hän kuoli alkoholisoituneena auto-onnettomuudessa 44-vuotiaana.
»Kun maalaan, olen tietoinen siitä, mihin pyrin. Pystyn kontrolloimaan maalin virtausta: sattumaa ei ole olemassa. – Jackson Pollock[1]»
Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kokeiltuaan surrealistisia, puoliabstrakteja, symbolistisia ja ”automaattisia” maalauksia Pollock kehitti 1940-luvun lopulla omintakeisen maalaustavan, jossa hän vaiheittain kaatoi, tiputti tai roiskutti maaleja lattialle asetetuille maalauskankaille. Tuloksena oli suuria maalauksia, joissa on monimutkaisia ja vahvoja viivamaisia kuvioita. Aluksi teokset olivat värikkäitä, mutta 1950-luvulla ne muuttuivat tummiksi, osittain mustavalkoisiksi.
Pollock uskoi, että taide juontuu piilotajunnasta, ja arvioi omia ja muiden teoksia niihin kuuluvan henkilökohtaisen ilmaisun aitouden kautta. Hänestä tuli johtava abstraktin ekspressionismin harjoittaja, ja hänet tunnetaan erityisesti toimintamaalauksestaan eli action paintingista. Vaikutusvaltaisen taidekriitikko Clement Greenbergin tukemana hänestä tuli kuuluisuus 1950-luvun alussa.
Merkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pollockin asema on merkittävä amerikkalaisena taiteilijana siksi, että hän mursi eurooppalaisten taiteilijoiden ylivallan ja heidän taiteellisten malliensa jäljittelyt Yhdysvalloissa toisen maailmansodan jälkeen. Abstrakti ekspressionismi oli ensimmäinen itsenäinen amerikkalaisen taiteen suuntaus. Willem de Kooningin toteamus Pollockista luonnehti Pollockin ja Yhdysvaltain taiteen esiinnousua 1950-luvulla: Jackson broke the ice – Jackson mursi jään.[2]
Pollockin taiteen perintö on myös jossain määrin poliittisesti varautunut. Hänen maalauksiaan esiteltiin amerikkalaisen elämäntavan ja kulttuurin saavutuksina eri puolilla maailmaa 1950-luvulla kylmän sodan aikana, muun muassa Suomessa. Eri puolille maailmaa lähetetyt taidenäyttelyt olivat Yhdysvaltain ulkopolitiikan jatke.[3]
Monia taidekeskusteluja ja kiistoja aiheuttanut Pollockin taide vaikutti paitsi Yhdysvaltain maalaustaiteeseen, myös Euroopassa ja myöhemmin Suomessa 1960-luvulla vahvasti esiintyneeseen informalismiin, jota pidetään rinnakkaisena abstraktille ekspressionismille.
Tulkintaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaikka itse maalipinnat näyttävätkin sellaisilta, joita kuka tahansa voisi tuottaa roiskuttamalla maalia kankaalle, tietokoneanalyysi on osoittanut selkeitä eroja Pollockin teosten ja tarkoituksettomasti roiskittujen maalipintojen välillä. Pollockin maalauksissa ilmenee se fraktaaligeometriasta tuttu ilmiö, että pienet yksityiskohdat muistuttavat suurempia rakenteita. Sama ilmiö näkyy esimerkiksi puiden oksistoissa ja sananjalan lehdissä. Tutkijoiden mukaan osoittaa Pollockin näkijänlahjoja, että hän havaitsi tämän luonnossa, ennen kuin fraktaaligeometria oli vielä laajemmin tunnettu.[4]
Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jackson Pollockin teoksista kaksi merkittävää on esitetty Suomessa. Tammikuussa 1954 Helsingin Taidehallissa olleessa amerikkalaisen taiteen näyttelyssä olivat mukana She-Wolf (Naarassusi), 1946 ja suuri abstrakti action-maalaus No. 6, 1952, joka myöhemmin tuli kuuluisaksi myös nimellä Convergence.[5] Oiva Polari kirjoitti Pollockin teoksista:
»Omasta puolestamme kieltäydymme ehdottomasti pitämästä tällaista taiteena, sillä jos se kuitenkin sitä on, silloin myöskin kaatuneen mustepullon tahra pöytäliinalla on taidetta![6]»
Uuden Suomen taidekriitikko E. J. Vehmas kirjoitti:
»Niissä on vaikea nähdä mitään järkevää tarkoitusta eikä siihen ole kai pyrittykään, sillä taulut ovat saaneet osin maalata itse itsensä värin valuessa. Ne ovat siis kuin surrealistisen ajan automatismia, kun paperille kaadettu musteläiskä sai levitä haluamaansa muotoon paljastaakseen tuntemattoman maailmansielun salaisuuksia. Ilmeisesti tässä on menty jo niin paljon rajan yli, että edessä ei ole muuta kuin väistämätön palaaminen taaksepäin. Pollock on siis tavallaan virstanpylväs modernissa maalauksessa. Hänen varhaistyössään ”Naarassusi” voi kuitenkin nähdä maalarin taipumuksia.[7]»
Nimimerkillä Tuomaantytär esiintynyt Marjatta Väänänen kirjoitti:
»Modernin maalauksen äärimmäistä äärimmäisyyttä edustanee Pollock, joka yhdeksättä neliömetriä laajoissa sommitelmissaan on antanut taulun itse maalata itsensä värin saadessa valua ja muotoutua kankaalla sitä mukaa kuin sitä on käännelty eri asentoihin.[8]»
Tuotannon vaiheet ja keskeisiä teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varhaistuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jackson Pollock aloitti taideopiskelun Los Angelesin Manual Arts High Schoolissa, Kaliforniassa. Hän muutti New Yorkiin ja alkoi opiskella vuonna 1930 The Art Students League -taidekoulussa. Tuotantoa hallitsevat Bentonin regionalismin vaikutteet, sekä kaareviin, aaltoileviin viivoihin perustuvat teokset.
| Nimi | Maalausvuosi | Koko | Tekniikka | Sijaintipaikka |
|---|---|---|---|---|
| Going West | 1934-35 | 38.3 x 52.7 cm | öljy lastulevylle | National Museum of American Art, Smithsonian Institution, Washington, D.C. |
| Naked Man with Knife | n. 1938-1940 | 134,7 x 99 cm | öljy kankaalle | Tate, Lontoo |
Surrealistinen ja symbolistinen kausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pollock oli tutustunut nestemäisen, juoksevan maalin käyttöön vuonna 1936 meksikolaisen muralistin David Alfaro Siqueirosin työpajassa. Maalin kaataminen oli eräs useista tekniikoista, joita hän alkoi kokeilla 1940-luvulla. Samoihin aikoihin Pollock ryhtyi havainnoimaan intiaanien hiekkamaalauksissa käyttämiä tekniikoita. Hän alkaa kokeilla myös surrealistien ”automaattista maalausta”.
| Nimi | Maalausvuosi | Koko | Tekniikka | Sijaintipaikka |
|---|---|---|---|---|
| Male and Female | 1942 | 73 ¼ x 49 tuumaa | öljy kankaalle | Philadelphia Museum of Art |
| Stenographic Figure | 1942 | 40 x 56 tuumaa | öljy kankaalle | Museum of Modern Art, New York |
| Mural | 1943 | öljy kankaalle | University of Iowa Museum of Art | |
| Moon-Woman Cuts the Circle | 1943 | 69 x 43 tuumaa | öljy kankaalle | Peggy Guggenheim Collection, Venetsia |
| Stenographic Figure | 1942 | 40 x 56 tuumaa | öljy kankaalle | Museum of Modern Art, New York |
| She-Wolf | 1943 | 41 7/8 x 67 tuumaa | öljy, guassi ja kipsi kankaalle | Museum of Modern Art, New York |
| Blue (Moby Dick) | 1943 | 18 3/4 x 23 7/8 in | Guassi ja tussi kovalevylle | Ohara Museum of Art, Kurashiki, Japani |
| Troubled Queen | 1945 | 188.28 x 110.49 cm | öljy ja emaljimaali kankaalle | Museum of Fine Arts, Boston |
| Eyes in the Heat | 1946 | 54 x 43 tuumaa | öljy kankaalle | Peggy Guggenheim Collection, Venetsia |
| The Key | 1946 | 59 x 84 tuumaa | Öljy kankaalle | The Art Institute of Chicago |
| The Tea Cup | 1946 | 40 x 28 tuumaa | öljy kankaalle | Collection Frieder Burda, Baden-Baden, Saksa |
| Shimmering Substance | 1946 | 30 1/8 x 24 1/4 tuumaa | Öljy kankaalle | Museum of Modern Art, New York |
Täysi abstraktio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Muutettuaan Springsiin, Long Islandille Pollock alkoi työstää maalauskankaitaan ateljeensa lattialla ja kehitti tekniikan, jota alettiin kutsua myöhemmin ”tiputtamiseksi”, vaikka menetelmän tarkempi kuvaus olisi ”valuttaminen”. Englannin kielen sanasta drip (= tiputtaa), tulee taiteilijan alun perin Time-lehdessä käytetty kutsumanimi Jack the Dripper. Hän käytti kovettuneita siveltimiä, tikkuja ja jopa paistin valelemiseen tarkoitettuja ruiskuja maalaamiseen. Maalatessaan tällä tavalla hän irtautui figuratiivisesta esittävyydestä ja länsimaisen maalaustaiteen perinteestä, maalaustelineen ja siveltimen käytöstä alkaen käyttämään maalaamisessa koko vartaloaan. Vuoden 1951 jälkeen teokset ovat tummempia, usein vain mustia ja niihin ilmestyy uudestaan esittäviä osia.
| Nimi | Maalausvuosi | Koko | Tekniikka | Sijaintipaikka |
|---|---|---|---|---|
| Full Fathom Five | 1947 | 129 x 76.5 cm | Öljy kankaalle, sekä nauloja, nupeja, nappeja, kolikoita, tupakoita ym. | Museum of Modern Art, New York |
| Cathedral | 1947 | 71 1/2 x 35 tuumaa | Emalji- ja alumiinimaali kankaalle | Dallas Museum of Art |
| Lumottu metsä | 1947 | 87 1/8 x 45 1/8 tuumaa | öljy kankaalle | Peggy Guggenheim Collection |
| Painting | 1948 | 61 x 80 cm | maalaus paperille, kinnitetty kankaalle | Georges Pompidou Center, Pariisi |
| Number 5, 1948 | 1948 | 243,8 × 121,9 cm | maali levylle | yksityiskokoelma |
| Summertime: Number 9A | 1948 | 84,8 x 555 cm | öljy- emalji- ja seinämaali kankaalle | Tate, Lontoo |
| Number 10 | 1949 | 46,04 x 272,41 cm | öljy- emalji- ja alumiinimaali kankaalle, kiinnitetty levylle | Museum of Fine Arts, Boston |
| Number 1, 1950 (Lavender Mist) | 1950 | 221 x 300 cm | öljy- emalji- ja alumiinimaali kankaalle | National Gallery of Art Washington, D.C. |
| Autumn Rhythm (Number 30), 1950 | 1950 | 266,7 x 525,8 cm | emaljimaali kankaalle | Metropolitan Museum of Art, New York |
| One: Number 31, 1950 | 1950 | 269,5 x 530,8 cm | lyijy- ja emaljimaali pohjustamattomalle kankaalle | Museum of Modern Art, New York |
| No. 32 | 1950 | 269 x 457,5 cm | automaali kankaalle | Kunstsammlung Nordhein-Westfalen, Düsseldorf |
| Number 7 | 1951 | 143,5 x 167,6 cm | emaljimaali kankaalle | National Gallery of Art, Washington, D.C. |
| Convergence | 1952 | 237,5 x 393,7 cm | öljy kankaalle | Albright-Knox Art Gallery, Buffalo, New York |
| Blue Poles: No. 11, 1952 | 1952 | 212,9 x 488,9 cm | emalji- ja alumiinimaali sekä lasi kankaalle | National Gallery of Australia, Canberra |
| Portrait and a Dream | 1953 | 148,59 x 342,26 cm | öljy kankaalle | Dallas Museum of Art |
| Easter and the Totem | 1953 | 208,6 x 147,3 cm | öljy kankaalle | Museum of Modern Art, New York |
| Ocean Greyness | 1953 | 57 3/4 x 90 1/8 tuumaa | öljy kankaalle | Guggenheim Museum, New York |
| The Deep | 1953 | 220,4 x 150,2 cm | maali kankaalle | Georges Pompidou Center, Pariisi |
Markkina-arvo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pollockin taide on ollut haluttua keräilijöiden piirissä. The New York Times julkaisi marraskuussa 2006 uutisen, jonka mukaan meksikolainen finanssimies David Martinez olisi ostanut Pollockin maalauksen No.5, 1948 140 miljoonalla Yhdysvaltain dollarilla (109,6 miljoonaa €). Tämä olisi kaikkien aikojen toiseksi korkein maalauksesta maksettu rahasumma. Uutisen mukaan kauppa on salainen, mutta tieto siitä tuli tuntemattomina pysytelleiden asiantuntijoiden taholta.[9][10]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Naifeh, Steven W. & Smith, Gregory White: Jackson Pollock: An American Saga. New York, N.Y.: Crown Publishers, 1989. ISBN 0517560844.
- Carter, Ratcliff: The fate of a gesture : Jackson Pollock and postwar American art. Boulder, CO: Westview Press, 1996. ISBN 0-8133-3544-2.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Naifeh & Smith 1989, s. 594
- ↑ Naifeh & Smith 1989, s. 598
- ↑ Michael L. Krenn, Fall-out Shelters for the Human Spirit, American Art and the Cold War, The University of North Carolina Press, 2005, s. 127
- ↑ Richard Taylor, Adam Micolich ja David Jonas: Fractal Expressionism Physics World. lokakuu 1999. School of Physics. Viitattu 17.3.2008. (englanniksi) Web archive 2009
- ↑ Jackson Pollock. Näyttelyluettelo Kaksitoista nykyaikaista amerikkalaista maalaria ja kuvanveistäjää, 8.1.-24.1.1954, s. 13-14. Helsingin Taidehalli.
- ↑ Oiva Polari, Vaasa 14.1.1954
- ↑ E.J.Vehmas, Uusi Suomi 17.1.1954
- ↑ Tuomaantytär, Ilkka 22.1.1954 ja Savon Sanomat 27.1.1954
- ↑ The New York Timesin uutinen Jackson Pollockin maalauksen myynnistä 2.11.2006
- ↑ Stefan Koldehoff: Das Rätsel vom teuersten Bild aller Zeiten Die Welt. 31.7.2011. Axel Springer AG. Viitattu 25.12.2012. (saksaksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ed Harrisin ohjaama, vuonna 2000 valmistunut elämäkerrallinen elokuva Pollock kertoo melko tarkasti Jackson Pollockin tarinan vuosina 1945–1956.
- Yhdysvaltain National Gallery of Artin taiteilijaesittely (englanniksi)
- Artcyclopedia Jackson Pollock (englanniksi)
- Web Museum (englanniksi)
- Sivu jolla voi tehdä samankaltaisia töitä, kuin Jackson Pollock
- Pollock or birds? (englanniksi)
| ||||||||||||||||||||||||||
