Automatismi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Automatismi on menetelmä, jossa taiteilija antaa sattuman määritellä joko osittain tai kokonaan lopputuloksen. Harjoittaessaan automatismia taiteilija sallii alitajuntansa ilmentyvän sattuman tai improvisaation avulla. [1]

Menetelmän kehittivät surrealistit, ja se näkyy esimerkiksi Max Ernstin frottaaseissa tai myöhemmin Francis Picabian mustetahratekniikassa. [2] Se vaikutti myöhemmin abstraktin ekspressionismin harjoittajien, kuten Jackson Pollockiin tai Willem de Kooningin teoksiin, jotka näkivät maalaustensa olevan subjektiivisen mielentilan harjoituksia. [3]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Riitta Konttinen ja Liisa Laajoki: Taiteen sanakirja, s. 43. Otava, 2000.
  2. Taiteen pikkujättiläinen, s. 52. WSOY, 1991.
  3. Paul Duro & Michael Greenhalgh: Essential Art History, s. 51. Bloomsbury, 1992. (englanniksi)