Joukkorahoitus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Joukkorahoitus kuvaa tapaa tehdä yhteistyötä ja saada huomiota henkilöiden tai organisaatioiden hankkeille, joiden rahoittaminen tapahtuu keskenään verkostoituvien ihmisten avulla, yleensä internetin välityksellä. Joukkorahoitusta on käytetty monissa yhteyksissä katastrofirahoituksesta kansalaisjournalismiin, poliittisiin kampanjoihin, kulttuurihankkeiden ja startup-yritysten rahoittamiseen, elokuvien sekä vapaan lähdekoodin tietokoneohjelmien tuottamiseen.

Joukkorahoituksen idea on yksinkertainen. Hyväksi pitämäänsä hanketta voi tukea vaikka yhdellä eurolla. Kun näin tekee iso joukko ihmisiä, voidaan kerätä rahoitus valtavaankin hankkeeseen. Yleisö pääsee suoraan vaikuttamaan siihen, minkälaisia tuotteita tulee ja välikädet putoavat pois tuottajan ja yleisön väliltä, kuten monilla muilla aloilla on käynyt. Viraalihyväntekeväisyys on joukkorahoituksen näkyvä ulottuvuus

Joukkorahoitustyypit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vastikkeellinen lahjoitus projektille tai hankkeelle. Vastike voi olla tuote, lahja tai palkinto mutta ei rahaa.
  2. Vertaislainapalvelu (P2P Peer to Peer Lending). Vertaislainat ovat lainoja, jotka yksityishenkilöt myöntävät toisille yksityishenkilöille. [1] Palvelun tarjoaa luotonvälittäjäyritys, joka perii välityspalkkioita lainan ottajilta. Välityspalkkion lisäksi lainan ottaja maksaa korkoa. Vertaislainojen välittäjäksi voi ryhtyä kuka hyvänsä, eikä finanssivalvonta valvo toimintaa mitenkään. [2] Lupia toimintaan ei tarvitse, koska vertaislainojen välittäminen ei ole pankkitoimintaa (luotonvälittäjä ei missään vaiheessa pidä rahoja hallussaan), eikä sijoitustoimintaa (lainasopimukset tehdään lainan antajien ja ottajien välillä). [3] Suomen ensimmäinen vertaislainoja tarjoava yritys www.fixura.com aloitti toimintansa elokuussa 2010.
  3. Joukkotuottaminen (Crowd co-production). Projektiin tai yritykseen sijoittaminen, jolloin saa vastineeksi aikanaan aikaan saatavia tuottoja tai projektia voi tukea tilaamalla tuotteita ennakkoon.
  4. Pääomitusperusteinen joukkorahoitus (Equity-based Crowdfunding). Mikro-investointi yksityiseen yritykseen tai yritys hankkii rahoitusta antamalla osakkeita vastineeksi. Samankaltainen kuin enkeli- tai VC-rahoitus (Venture Capital).

Ensimmäiset kolme vaihtoehtoa ovat henkilöiden ja organisaatioiden, niin tuottoja tavoittelevien kuin tavoittelemattomienkin, käytössä. Neljäs on ainoastaan yritysten käytössä.

Joukkorahoitusalustoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kickstarter on maailman suurin vuonna 2009 perustettu joukkorahoitusalusta. Jotta voi käynnistää palvelussa projektin, tulee tämän hetken sääntöjen mukaan täyttää Amazon Payments -edellytykset eli hankkeessa on oltava mukana Yhdysvalloissa tai Iso-Britanniassa osoitteen ja pankkitilin omaava henkilö. [4] Kickstarterin avulla on kerätty $956 miljoonaa rahaa 55 000 projektiin, joita on tukenut 5,5 miljoonaa henkilöä (tilanne 25.1.2014). [5] Yleisin Kicksarterin kautta kokoon saatu summa on tuhannen ja 10 000 dollarin välillä. Kautta aikojen eniten rahoitusta kerännyt projekti on Pebble E-Paper Watch, joka keräsi $10 miljoonaa. [6]

Suomen ensimmäinen vastikepohjaiseen joukkorahoitukseen keskittynyt alusta on Mesenaatti.me. Se aloitti syksyllä 2012 pilottiprojekteilla ja varsinainen palvelualusta avattiin heinäkuussa 2013. Mesenaatin kautta on rahoitettu muun muassa levyntekoprojekteja, uusia lehtiä ja tapahtumia kuten Kallio Block Party.

Suomalaisiin joukkorahoitusalustoihin lukeutuvat muun muassa pääomitusperusteiseen joukkorahoitukseen keskittyvät Venture Bonsai, Invesdor ja Vauraus Suomi Oy. Venture Bonsai on Suomen ensimmäinen, vuonna 2010 perustettu osakepohjaiseen joukkorahoitukseen keskittuvät palvelu. Invesdor on tarjonnut joukkorahoituspalveluita startup- ja kasvuyrityksille toukokuusta 2012 alkaen.[7] Invesdorin kautta on Suomessa sijoitettu 481 000 euroa (kesäkuu 2013).[8] Vauraus Suomen kautta suomalaisiin yrityksiin on vuoden 2013 lopussa sijoitettu noin 17 miljoonaa euroa ja toteutuneita rahoituskierroksia on yhteensä 13[9].

Joukkorahoitusprojekteja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eräs menestyksekäs joukkorahoitusprojekti Suomessa on Wishbone. [10] Wishbone-keksinnölle kerättiin rahaa Kickstarterin kautta. Hankkeen tavoite oli kerätä 10 000 Yhdysvaltain dollaria, mutta tavoite ylittyi reippaasti (1450 tukijaa, 29 858 dollaria). [11] Myös elokuva Iron Sky toteutettiin osittain joukkorahoituksen avulla.[12]

Suomessa pääomapohjaista joukkorahoitusta saaneisiin yrityksiin lukeutuvat muun muassa Climbstation-kiipeilyseinän kehittäjä Joyride Games Oy (64 000 euroa) [13] ja panimoravintola Bryggeri Helsinkiä ylläpitävä Rakuuna Olut Oy (158 600 euroa). [14] Molemmat yritykset keräsivät joukkorahoitusta joukkorahoituspalvelu Invesdorin kautta. Rakuuna Olut Oy on ensimmäinen suomalainen yritys, joka on avannut toisen joukkorahoituskierroksen ensimmäisen kierroksen onnistuttua. [15]

Joukkorahoitus ja rahankeräyslaki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joukkorahoitusprojektia suunnittelevan on hyvä ottaa huomioon Suomen rahankeräyslaki. Suomen laki ei salli yksityishenkilön keräävän vastikkeettomia lahjoituksia, vaan rahankeräykseen tarvitaan lupa viranomaisilta ja käytännössä vain yleishyödylliseen tarkoitukseen rahaa keräävä rekisteröity yhdistys voi sellaisen saada. [16] Vuonna 2012 joukkorahoituksen avulla kustannettu ruotsin kielen oppikirja herätti poliisihallituksen kiinnostuksen juuri tästä syystä ja lopulta kerätyt rahat palautettiin. [17] Suomessa palkintoihin perustuvan joukkorahoituskampanjan voi järjestää mikäli kampanja mukailee ennakkotilauskampanjan piirteitä: sijoitukselle tulee tarjota aina vastike, yleensä rahoitettavan tuotteen muodossa. [18]

Sisäministeriön asettama työryhmä selvitti rahankeräyslain muutostarpeita vuonna 2012,[19] mutta joukkorahoitusta koskevaa uudistusta lakiin ei näillä näkymin kuitenkaan ole tulossa. [20]

Pääomapohjaiseen joukkorahoitukseen rahankeräyslaki ei kuitenkaan vaikuta, sillä sitä koskeva lainsäädäntö on Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen säätelystä johtuen samankaltainen koko Euroopassa. [21]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tarvitsen pienimuotoisen lainan HS Digilehti. 7.10.2012.
  2. Valvonta ei ulotu kaikkiin finanssituotteisiin (Esitelmät ja puheet) 24.5.2012. Finanssivalvonta.
  3. Riskisijoittamista sääntelyn välimaastossa HS Digilehti. 23.12.2011.
  4. Creator Questions Kickstarter.
  5. Kickstarter Basics Kickstarter.
  6. Pebble Smartwatch Pre-Orders Are Sold Out, $10+ Million Pledged 10.5.2012. Time.com.
  7. Arctic Startup: Invesdor launch
  8. Designfirma hakee potkua joukkorahoituksesta Viitattu 1.7.2013.
  9. http://www.yrittajat.fi/File/10a5b113-30e3-4ae6-88d1-1d6f4e574ca4/yrittajasanomat11_2013.pdf Yrittäjäsanomat 11/2013 s. 24-25
  10. Helsinkiläiskeksintö: loppu kuulokejohtojen sotkeentumiselle Kauppalehti.
  11. About Wish Bros. Wish Bros..
  12. Iron Sky testaa joukkorahoituspalveluita keräämällä 300 000 euroa 4.4.2011. Solar Films.
  13. Kiipeilyseinän kehittäjälle joukkorahoitus – mukana 46 yksittäistä sijoittajaa Talouselämä.fi. 20.3.2013. Viitattu 31.7.2013.
  14. Panimoravintola Bryggeri Helsinki keräsi yli 150 000 euroa Invesdorin joukkorahoituksella 18.6.2013. Viitattu 31.7.2013.
  15. Joukkorahoitus vetää, panimolta uusi anti Kauppalehti.fi. 9.7.2013. Viitattu 31.7.2013.
  16. Laki jarruttaa joukkorahoituksen leviämistä HS Digilehti. 18.8.2012.
  17. Poliisi kiinnostui joukkorahoituksella tehdystä kirjasta 1.9.2012. MTV3.
  18. Legal Challenges Related To Crowdfunding, Volume 1 23.10.2012. Viitattu 31.7.2013.
  19. Rahankeräyslakia halutaan täsmentää (Mediatiedote) 14.6.2012. Sisäasiainministeriö.
  20. Joukkorahoitus kompastui Suomessa - lakiin ei ole tulossa muutoksia 21.9.2012. Suomen Kuvalehti.
  21. Legal Challenges Related To Crowdfunding, Volume 2 26.11.2012. Viitattu 31.7.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joukkorahoituspalveluita