Autoilu
Sivulta puuttuu Autoilu eli henkilöautoilu tarkoittaa auton, usein nimenomaan yksityisen henkilöauton käyttämistä kulkuvälineenä.
Sisällysluettelo |
Autoilu Suomessa [muokkaa]
Suomessa on rekisterissä yli 2,5 miljoonaa henkilöautoa, joista yli miljoona yksityiskäytössä. Autojen määrä on kasvanut 1990-luvun alusta noin kolmanneksen. Kakkosautojen määrä on kasvanut huomattavasti – 32 prosenttia suomalaisista elää kotitalouksissa, joissa on vähintään kaksi autoa. Alle 17 prosenttia suomalaisista elää kotitalouksissa, joissa ei ole henkilöautoa. [1] AKE - Liikenteessä olevat ajoneuvot.
Suomessa valtio rakentaa ja ylläpitää teitä verovaroilla, joista auto- ja polttoaineverot kattavat ylijäämäisesti tieliikenteen menot. Veroja kerätään vuonna 2010 yli 6 miljardia ja tieliikenteen menot ovat yhden miljardin luokkaa. Tieliikenne on siten merkittävä verotulojen lähde valtiolle.[2]
Suomen hallituksen linjausten mukaan yhdyskuntarakennetta on kehitettävä siten, että henkilöautoilun tarve on mahdollisimman vähäinen ja yksityisautoilua on vähennettävä siellä, missä se on järkevää ja mahdollista, eli lähinnä kaupungeissa.[3][4]
Autoilu ja ilmaston lämpeneminen [muokkaa]
Henkilöautoilu tuottaa pääkaupunkiseudun CO2-päästöistä noin 13 %, autoilun päästöjen vähentäminen 20 % vähentäisi kokonaispäästöjä 2,6 %.[5] Henkilöautoilun asemaa ilmaston lämpenemiseen voidaan verrata myös joukkoliikenteeseen. Hiilidioksidipäästöt voidaan muuntaa dieselpolttoaineen kulutukseksi jakamalla CO2-arvo luvulla 26. Tällöin voidaan verrata henkilöauton ja joukkoliikenteen polttoaineenkulutusta.
Kulkutavan mukaan [muokkaa]
| Kulkuväline | CO2 (g/km/hlö) | Diesel (l/100km/hlö) |
| Metro | 26 | 1,0 |
| Sähköauto | 39 - 60 | 1,5 - 2,3 |
| Raitiovaunu | 55 | 2,1 |
| Henkilöauto (Audi A2 1.2 TDI) | 60 | 2,3 |
| Hybridiauto (Toyota Prius) | 80 | 3,1 |
| Bussi | 83 | 3,2 |
| Henkilöauto (VW Passat 1.9 TDI) | 112 | 4,3 |
| Henkilöauto (Dsl ka.Trafia 1/2010) | 116 | 4,5 |
Henkilömäärän mukaan [muokkaa]
| Kulkuväline | CO2 Kulutus (g/km/hlö) |
Kulutus (l/100km/hlö) |
| Metro | 26 | 1,00 |
| Skoda Fabia TDI, 4 hlö | 27 | 1,04 |
| Skoda Fabia TDI, 3 hlö | 36 | 1,38 |
| Sähköauto (1,3 hlö) | 50 | 1,92 |
| Raitiovaunu | 55 | 2,12 |
| Skoda Fabia TDI, 2 hlö | 55 | 2,12 |
| Bussi | 83 | 3,19 |
| Skoda Fabia TDI, 1,3 hlö | 84 | 3,23 |
| Skoda Fabia TDI, 1 hlö | 109 | 4,19 |
- HKL:n tutkimustietojen mukaan henkilöautossa on Helsingin rajalla keskimäärin 1,3 henkilöä.
- Skoda Fabia TDI, CO2: 109 g/km
- Sähköllä toimivat liikennevälineet tuottavat myös käytettyä ydinpolttoainetta 0,5 mg/kWh.
Liikenneturvallisuus [muokkaa]
On kolme päätapaa, joilla autoilun turvallisuutta voidaan mitata:[12]
| Kuolemia miljardia matkaa kohti |
|---|
| Linja-auto: 4,3 |
| Raideliikenne: 20 |
| Pakettiauto: 20 |
| Henkilöauto: 40 |
| Kävely: 40 |
| Laiva: 90 |
| Lentokone: 117 |
| Polkupyörä: 170 |
| Moottoripyörä: 1640 |
| Kuolemia miljardia tuntia kohti |
|---|
| Linja-auto: 11,1 |
| Raideliikenne: 30 |
| Lentokone: 30,8 |
| Laiva: 50 |
| Pakettiauto: 60 |
| Henkilöauto: 130 |
| Kävely: 220 |
| Polkupyörä: 550 |
| Moottoripyörä: 4840 |
| Kuolemia miljardia kilometriä kohti |
|---|
| Lentokone: 0,05 |
| Linja-auto: 0,4 |
| Raideliikenne: 0,6 |
| Pakettiauto: 1,2 |
| Laiva: 2,6 |
| Henkilöauto: 3,1 |
| Polkupyörä: 44,6 |
| Kävely: 54,2 |
| Moottoripyörä: 108,9 |
Tieliikennekuolemat ovat maailmanlaajuisesti pääasiallinen syy tapaturmaisiin kuolemiin. Tieliikenneonnettomuuksiin luetaan myös sellaisia onnettomuuksia, joissa osallisena ei aina ole auto, kuten moottoripyöräonnettomuudet.[13].
Liikenneturvallisuus Suomessa [muokkaa]
Suomen liikenneturvallisuuden kehitys on Euroopan kärkeä. Vuonna 2009 tieliikenteessä menehtyi 18 prosenttia edellisvuotta vähemän.[14] Tieliikenteessä (mukaan lukien joukko- ja hyötyliikenne) tapahtui vuonna 2009 hieman alle 300 kuolemantapausta ja noin 8 000 loukkaantumista. Kuolemantapausten määrä näyttäisi olevan laskussa, sillä esimerkiksi vuonna 2007 niitä oli vielä 380.[15] Lukua voi suhteuttaa siihen, että Suomessa kuolee vuosittain kaatumalla ja liukastumalla yli 1000 ihmistä.[16] Rattijuopot aiheuttivat vuonna 2009 68 kuolemantapausta. Kuolonkolareiden suurimpia onnettomuustyyppejä ovat kohtaamisonnettomuudet sekä tieltä suistumiset. [15]
Liikenteen seurauksena kuolee myös erilaisia villieläimiä, kuten hirvieläimiä ja suurpetoja. Erityisesti moottoriteiden varsille on hirvivaaran vuoksi asennettu hirviaitoja. Suomessa tapahtuu vuosittain yli 5000 hirvikolaria, jotka johtavat vuosittain automatkustajien kuolemiin ja loukkaantumisiin.[17]
Autoilun haitta- ja hyötypuolia [muokkaa]
Kulut ja hyödyt [muokkaa]
Henkilöautoiluun kuuluu muun muassa seuraavia kuluja: auton hankinta, korjaukset, huollot, polttoaine, arvonaleneminen, pysäköintimaksut, renkaanvaihdot, verot ja vakuutukset.[18]
Samalla tavoin autoilusta yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia voidaan verrata autoilun yhteiskunnalle tuomiin hyötyihin. Yhteiskunnallisia kustannuksia ja haittoja ovat teiden ylläpito ja niiden viemä maa-alue, saasteet, kansanterveys, terveydenhuolto ja auton hävittäminen sen käyttöiän lopussa. Yhteiskunnalliset hyödyt voivat olla taloudellisia hyötyjä, kuten autoteollisuuden tuoma työpaikkojen ja varallisuuden lisääntyminen, vaihtoehtoinen liikkumistapa, lomailun ja matkailun tuoma yhteisön hyvinvointi ja valtiontaloudelle rahaa tuovat ajoneuvoverot. Ihmisten joustava liikkumismahdollisuus paikasta toiseen aiheuttaa yhteiskuntaan pitkälle meneviä vaikutuksia.[19]
Ympäristöhaitat [muokkaa]
Moottoriajoneuvot (henkilöauto, linja-auto, kuorma-auto) kuluttavat käyttövoimasta riippuen bensiiniä, dieseliä tai maakaasua. Nämä ovat fossiilisia polttoaineita, joiden palamisen seurauksena syntyy pakokaasupäästöinä muun muassa hiilidioksidia, typen oksideja, häkää ja nokea. Myös biodieselin tai biokaasun palaessa syntyy samoja palamistuotteita. Hiilidioksidi ja monet typen oksideista ovat kasvihuonekaasuja. Typen oksidit aiheuttavat muun muassa happosateita ja vaurioittavat kasvien lehtiä ja neulasia. Moottoriajoneuvojen aiheuttamia pienhiukkaspäästöjä ovat noki sekä tienpinnasta, renkaista ja jarruista kulumisen seurauksena irtoavat pienet partikkelit. Erityisesti keväisin tieliikenne lisää ilman pienhiukkasten määrää, sillä renkaat ja niiden alla hioutuva hiekka kuluttavat tien pintaa voimakkaasti.[20]
Keskimäärin nykyaikaiset henkilöautot ovat 75-prosenttisesti kierrätettäviä ja kierrätysteräksen käyttö auttaa vähentämään energiankäyttöä ja saasteita.[21]
Terveyshaitat [muokkaa]
Autoilun, joukkoliikenteen ja energiatuotannon aiheuttamilla typenoksidi-, häkä- ja hiukkaspäästöillä on monia haitallisia terveysvaikutuksia, ja ne aiheuttavat myös ihmisten ennenaikaista kuolleisuutta.[22] Typenoksidipäästöistä terveyshaittoja tuottaa eniten typpidioksidi, joka tunkeutuu syvälle hengitysteihin ja aiheuttaa oireita erityisesti lapsille ja astmaatikoille. Typenoksidit tuottavat myös alailmakehän otsonia, joka aiheuttaa silmien, limakalvojen ja hengityselinten ärsytystä, mahdollisesti myös lisääntynyttä kuolleisuutta.[23][24] Myös pienhiukkaspäästöt aiheuttavat huomattavia terveysongelmia. On arvioitu, että Suomessa liikenteen pienhiukkaspäästöt aiheuttavat vuosittain satojen ihmisten ennenaikaisen kuoleman ja tuhansien sairastumisen, lähinnä hengitystiesairauksiin.[25]
WWF:n mukaan liikennepäästöjä tulee vähentää ensisijaisesti joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä, nopeusrajoituksilla, ruuhkamaksuilla ja tehokkaammilla autoilla mukaan lukien uusiutuviaan energiaan perustuvat sähköautot.[26]
Muut haittavaikutukset [muokkaa]
Suomen ympäristöministeriön kannanoton mukaan autoriippuvainen yhteiskunta on myös herkästi haavoittuva, eriarvoisuutta lisäävä ja joustamaton. Hyvä liikennejärjestelmä tarjoaa auton käytölle vaihtoehtoja, jotka täydentävät toisiaan. Vaihtoehdoton, autoista riippuvainen yhteiskunta tulee pitkällä aikavälillä selvästi kalliimmaksi sekä julkisen talouden että kansalaisten kannalta.[27]
Vaihtoehtoja henkilöautolle [muokkaa]
Vaihtoehtoja henkilöautoilulle ovat tiiviimpi yhteiskuntarakenne sekä vaihtoehtoiset kulkumuodot, kuten joukkoliikenne (linja-autot, johdinautot, junat, metrot, raitiovaunut) sekä pyöräily ja kävely.
Polkupyörien yhteiskäyttöä on kokeiltu joissain Euroopan kaupungeissa, kuten Kööpenhaminassa ja Amsterdamissa. Samanlaisia ohjelmia on kokeiltu lukuisissa Yhdysvaltojen kaupungeissa.[28]
Lähteet ja viitteet [muokkaa]
 |
Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi. Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille. |
- ↑ Liikenteessä olevat ajoneuvot 2010 Viitattu 14.8.2011.
- ↑ Valtion tulot ja menot tieliikenteestä Viitattu 14.8.2011.
- ↑ Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
- ↑ Valtioneuvoston maaseutupoliittinen selonteko
- ↑ Raitiovaunun ylivertaisuus on kupla
- ↑ HKL
- ↑ Helsingin kaupunki
- ↑ Helsingin Energia
- ↑ AKE
- ↑ Muunnin
- ↑ Autoliitto
- ↑ The risks of travel Numberwatch.co.uk.
- ↑ Peden M, Scurfield R, Sleet D et al. (eds.) (2004). World report on road traffic injury prevention. World Health Organization. ISBN 92-4-156260-9. Viitattu 2008-06-24.
- ↑ Liikenneturva
- ↑ a b Tieliikenneonnettomuudet 2009
- ↑ Sisäministeriö
- ↑ Riista.fi
- ↑ car operating costs my car. RACV.
- ↑ John A. Jakle, Keith A. Sculle. (2004). Lots of Parking: Land Use in a Car Culture. Charlottesville: Univ. of Virginia Press. ISBN 0813922666.
- ↑ Talvihiekoitus ja nastarenkaat pääsyynä kevään hiukkaspölyyn. Suomen ympäristökeskus
- ↑ Automobiles and the Environment Greenercars.com. Arkistoitu 2008-02-14.
- ↑ Ilman saastumista koskeva teemakohtainen strategia. EU:n lainsäädäntö.
- ↑ Ympäristökatsaus – ilmanlaatu Merenkurkun alueella, s.7
- ↑ Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2009. HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut. S. 15-16
- ↑ FINE – Pienhiukkaset – Teknologia, ympäristö ja terveys. Tekes, Teknologiaraportti 9/2006.
- ↑ WWF vaatii Neste Oililta välitöntä sitoutumista vastuulliseen palmuöljyn hankintaan, WWF 3.4.2009
- ↑ Valtiosihteeri Stefan Wallinin tiedote
- ↑ About Bike Share Programs Tech Bikes MIT. Arkistoitu 2007-12-20.
