Aktiivikaiutin

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Aktiivikaiutin on sähköakustinen laite, joka muuttaa esivahvistimelta tai mikseriltä saapuvan linjatasoisen signaalin (0-1 V vaihtovirran) ilmanpaineen vaihteluiksi eli ääneksi.

Aktiivikaiutin sisältää samassa kotelossa yleensä kaiuttimen, aktiivisen teholähteen, jakosuotimen ja erilliset sisäänrakennetut päätevahvistimet jokaiselle kaiutinelementille erikseen. Taajuudet jaetaan vahvistimille aktiivisuotimilla ennen vahvistimia.

Aktiivikaiuttimen etuina pidetään hyvää hyötysuhdetta, koska kukin vahvistin ja kaiutin on suunniteltu pariksi, kytkemisen helppoutta, sekä säädettävyyttä koska järjestelmä mahdollistaa jokaisen kaiuttimen erilliset säädöt. Myös linjatasoinen kaapelointi on etu: kaapelissa ei tarvitse kuljettaa suurta tehoa. Samoin jakosuodin voi olla pienikokoinen, koska suodattimen ei tarvitse käsitellä suuria virtoja. Toisaalta jokainen aktiivikaiutin tarvitsee erillisen sähkönsyötön.

Aktiivikaiuttimilla toteutetun äänentoiston hinta on yleensä erillisistä kaiuttimista ja vahvistimista koottua järjestelmää kalliimpi.

Aktiivikaiuttimet ovat yleisiä ammattikäytössä, esimerkiksi studioissa tarkkailukaiuttimina ja bändien omina siirrettävinä PA-kaiuttimina. Kotikäytössä aktiivitekniikkaa käytetään usein subwoofereissa, jolloin laitteiston muiden osien tehonkulutus ja paino saadaan pidetyksi kompaktina.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Toivanen, Jarmo: Teknillinen akustiikka, "Kaiuttimet", s. 261-359. Espoo: Otakustantamo, 1976. ISBN 951-671-123-5.
Tämä tekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.