C. K. Prahalad

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
C. K. Prahalad
C. K. Prahalad 8. marraskuuta 2009 World Economic Forumin India Economic Summit 2009:ssa.
C. K. Prahalad 8. marraskuuta 2009 World Economic Forumin India Economic Summit 2009:ssa.
Syntynyt 8. elokuuta,1941
Coimbatore, Tamil Nadu, Intia
Kuollut 16. huhtikuuta 2010 (68 vuotta)
San Diego,Kalifornia,Yhdysvallat
Asuinpaikka Intia, Yhdysvallat
Kansallisuus Intian lippu Intia
Tutkimusala Hallintotieteet, Johtaminen
Instituutti Michiganin yliopisto
Indian Institute of Management Ahmedabad
Tutkinnot Madrasin yliopisto (B.Sc., 1960[1])
IIMA (PG Diploma, 1966[1])
Harvardin yliopisto (D.B.A., 1975[1])
Tunnetuimmat työt Ydinosaamis -käsitteen lanseeraaja (Gary Hamelin kanssa)
Tunnustukset Lifetime Achievement Award (Michiganin yliopisto)[1]
3 kunniatohtoriutta[1]
Strategic Management Society, jäsen[1]
Academy of International Business, jäsen[1]
International Academy of Management, jäsen[1]
Uskonnollinen kanta hindulaisuus

Coimbatore Krishnarao Prahalad (tamiliksi:கோயம்புத்தூர் கிருஷ்ணராவ் ப்ரஹலாத்) (1941 Coimbatore, Tamil Nadu, Intia[2]16. huhtikuuta 2010) oli professori, liikkeenjohdon teoreetikko ja yrityskonsultti. Hän hoiti päätyönään yritysstrategian Paul and Ruth McCracken Distinguished University Professor -professuuria Michiganin yliopiston Ross School of Businessissa.[3]

Prahaladin tutkimustyö keskittyi yritysstrategioihin, erityisesti pääjohdon rooliin monialaisissa- ja globaaleissa yrityksissä, sekä seuraaviin käytäntöihin (engl. Next practices). Hän tutki myös uusia markkinoita, maailman köyhiä ja uusia innovatiivisia yritysmalleja, joista voisi olla apua köyhyyden poistamisessa. Prahalad oli kiinnostunut malleista, kuinka palvella tuottavasti köyhien (hän kutsui ryhmää termillä pyramidin pohja, engl. Bottom of the pyramid) tarpeita. Muita häneltä lähtöisin olevia yleiseen käyttöön vakiintuneita termejä ovat muun muassa, strateginen aikomus (engl. Strategic intent) sekä Gary Hamelin kanssa keksitty ydinosaaminen (engl. Core competency).

Yrityskonsulttina Prahaladin asiakkaisiin kuuluivat muun muassa AT&T, Citicorp, Oracle ja Unilever. Hän toimi myös The Indus Entrepreneurs (TIE) -yhtiön hallituksessa. C. K. Prahalad kuului liikkeenjohdon teoreetikkojen kärkikymmenikköön kaikissa merkittävissä selvityksissä viimeisen kymmenen vuoden aikana.[2]

Nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Prahalad syntyi yhdeksänlapsiseen perheeseen. Hänen isänsä oli tunnettu sanskriitin tutkija ja juristi Chennaissa, Intiassa.

C. K. Prahalad palkattiin 19-vuotiaana Union Carbiden akkutehtaalle, jossa hän työskenteli neljä vuotta. Prahalad muistelee sen aikaista kokemustaan merkittävänä muutospisteenä elämässään.

Eräänlaisen valaistuksen kokeneena Prahalad ryhtyi opiskelemaan ja suoritti tekniikan kandidaatin tutkinnon Madrasin yliopistossa vuonna 1960. Sieltä hän jatkoi Indian Institute of Managementiin (IIMA) Ahmedabadissa. Siellä ollessaan hän rakastui lähiyliopiston opiskelijaan. Viiden vuoden vakuuttelu perheille tuotti tulosta, jonka päätteeksi pariskunta viimein vihittiin. Naimisiinmenon jälkeen he lähtivät Harvardin yliopistoon, jossa Prahalad teki kahdessa vuodessa tohtorinväitöksen aiheesta monikansallinen johtaminen.

Tohtorinväitöksen jälkeen pariskunta palasi Intiaan ja Prahalad alkoi opettaa IIMAssa. Hänen näkemyksensä globaalista kaupankäynnistä ei kuitenkaan ollut intialaisnationalistien mieleen, joten hän päätti palata Yhdysvaltoihin, missä Michiganin yliopisto palkkasi hänet apulaisprofessoriksi.

Kirjallinen tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

C. K. Prahalad kirjoitti useita tunnettuja yritysstrategiaan keskittyviä kirjoja ja -artikkeleita. Näistä tunnetuimmat ovat:

  • The Core Competence of the Corporation. Harvard Business Review, 1990.
  • Competing for the Future. Harvard Business School Press, 1994. ISBN 0-87584-416-2. (yhdessä Gary Hamelin kanssa).
  • The Future of Competition: Co-creating Unique Value With Customers. Harvard Business School Press, 2004. ISBN 1-57851-953-5. (yhdessä Venkat Ramaswamyn kanssa)[2] Kirjassa Prahalad ja Ramaswamy tuovat esille mielipiteensä siitä, että yritykset eivät ole käyttäneet globalisaation mukaanaantuomia mahdollisuuksia riitävästi hyväkseen. Yrityskentällä on puutetta ymmärryksessä tajuta, että vanhojen sääntöjen lisäksi myös osapuolten rooleissa on tapahtunut muutoksia. Asiakas on nykyisin voimakkaampi ja proaktiivisempi osapuoli, sen sijaan että olisivat vanhaan tapaan eräänlainen abstrakti käsite. Internetin takia asiakkaat luovat ja osallistuvat tapahtumiin. Arvon määritelmä on myös muuttunut. Se ei enää käy ilmi itsestäänselvästi tuotteista tai palveluista ja sitä ei voi enää luoda yksipuolisesti. Arvo on luotava yhteisessä arvontuotantoprosessissa asiakkaiden kanssa.[2]
  • The Fortune at the Bottom of the Pyramid: Eradicating Poverty through Profits. Wharton School Publishing, 2004. ISBN 0-13-186319-3.
  • The New Age of Innovation: Driving Co-Created Value Through Global Networks. McGraw-Hill, 2008. ISBN 0-07-159828-6. Suom. Innovaation uusi aika. Yhteinen arvon luominen globaaleissa verkostoissa. Tietosanoma Oy, 2011. ISBN 978-951-885-322-3.(yhdessä M. S. Krishnanin kanssa) Globaalien resurssien käytöstä vipuvoimana (engl. Global resource leverage).

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h Bio: Professor C.K. Prahalad (pdf) Michiganin yliopisto. Viitattu 7.6.2008. (englanniksi)
  2. a b c d Biography: CK Prahalad. 2007. Thinkers50.com. Viitattu 14.12.2007. (englanniksi)
  3. Faculty. University of Michigan, Ross School of Business.. Viitattu 6.1.2007. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]