Pjotr Demjanovitš Uspenski

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
P D Ouspenski(y).gif

Pjotr Demjanovitš Uspenski, (ven. Пётр Демья́нович Успе́нский; 17. maaliskuuta (J: 5. maaliskuuta) 1878 Moskova21. lokakuuta 1947 Surrey, Iso-Britannia), laajemmin tunnettu nimellä P. D. Ouspensky, oli esoteerikkona tunnettu venäläinen intellektuelli, matemaatikko, journalisti ja teosofi. Hänen ensimmäiset kirjansa ilmestyivät Pietarissa, Neljäs ulottuvuus (Tšetvortoje izmerenije) 1909 ja Avain mysteereihin (Tertium Organum) 1912. Uspenskin teokset kiinnostivat venäläisiä avantgardisteja, heitä kiehtoi neljännen ulottuvuuden tutkiminen ja mystinen uusi todellisuus.[1] Teos A New Model of the Universe ilmestyi vuonna 1914. Uspenskia on pidetty laaja-alaisena ajattelijana, joka ennakoi monia 1900-luvun filosofian, psykologian ja uskonnon avainkysymyksiä.[2] Hän toi euklidisen geometrian ja epäeuklidisen geometrian mukaan psykologiaa sekä korkeamman ulottuvuuden olemassaoloa käsitteleviin keskusteluihin.

Elämänvaiheita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen ensimmäistä maailmansotaa Uspenski matkusti Egyptiin ja Aasiaan etsimään syvempää todellisuutta, opetusta tai salattua tietoa, joka avaisi kriittiselle nykyihmiselle tien uudenlaiseen tietoisuuteen. Tavattuaan kaukasialaissyntyisen mystikon ja henkisen opettajan G. I. Gurdjieffin Moskovassa 1915 Uspenski tunsi löytäneensä etsimänsä. Seuraavat vuodet hän opiskeli intensiivisesti Gurdjieffin johdolla ja oli tämän tärkein oppilas ja keskustelukumppani.[3]

Kaksikymmenluvun alussa Uspenski muutti Englantiin ja asui siellä toisen maailmansodan alkuun saakka, jonka jälkeen hän muutti Yhdysvaltoihin. Hänen tunnetuin teoksensa Sirpaleita tuntemattomasta opetuksesta (In Search of the Miraculous: Fragments of an Unknown Teaching) kuvaa kahdeksan vuoden kokemuksia Gurdjieffin kanssa ja johdattaa ainutlaatuisella tavalla tämän opetuksiin. Kirja sai myös Gurdjieffin itsensä siunauksen. Se julkaistiin ensi kerran vasta vuonna 1949, kaksi vuotta Uspenskin kuoleman jälkeen.[4]

Vuonna 1957 Uspenskin oppilaat julkaisivat postuumisti kirjan The Fourth Way (Neljäs tie, ei julkaistu suomeksi), joka perustuu Ouspenskyn luentoihin.

Oppilaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uspenskin oppilaita olivat muun muassa Rodney Collin, Aldous Huxley, Maurice Nicoll ja Kenneth Walker.

Julkaistuja kirjoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tertium Organum: The Third Canon of Thought, a Key to the Enigmas of the World.
  • A New Model of the Universe: Principles of the Psychological Method in Its Application to Problems of Science, Religion and Art
  • The Psychology of Man’s Possible Evolution ISBN 9780140191547 (1950)
  • Strange life of Ivan Osokin
  • In Search of the Miraculous: Fragments of an Unknown Teaching ISBN 9781425349424 (1949)
    • suom. Sirpaleita tuntemattomasta opetuksesta (suomentanut Timo Kurki-Suonio), Basam Books, Helsinki. 2003 ISBN 9789529842919
  • The Fourth Way: A Record of Talks and Answers to Questions Based on the Teaching of G. I. Gurdjieff (1957)
  • Letters from Russia, 1919 (1978)
  • Conscience: The Search for Truth (1979)
  • A Further Record: Extracts from Meetings 1928–1945 (1986)
  • The Symbolism of the Tarot (1976)
  • The Psychology of Man's Possible Evolution and The Cosmology of Man's possible Evolution, a limited edition of the definitive text of his Psychological and Cosmological Lectures, 1934–1945 ISBN 1-872292-00-3 (1989)
  • P.D. Ouspensky Memorial Collection, Yalen yliopiston kirjasto, arkisto vuosien 1935-1947 kokousmuistioista.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Volkov, Solomon: Pietari – eurooppalainen kulttuurikaupunki 1996, s. 313.
  2. Ouspensky, P. D.: Sirpaleita tuntemattomasta opetuksesta 2003, esipuhe.
  3. Ouspensky, P. D.: Sirpaleita tuntemattomasta opetuksesta 2003, esipuhe.
  4. Ouspensky, P. D.: Sirpaleita tuntemattomasta opetuksesta 2003, esipuhe.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]