Aktivismi
Tätä sivua ei ole 
Aktivismi on suoran toiminnan politiikkaa.[1] Käsite kansalaistoiminta eli kansalaisaktivismi tarkoittaa kansalaisen julkista toimintaa yhteiskunnassa, kuten erilaisissa yhdistyksissä.[1]
Aktivismi voi profiloitua jonkin asian puolesta tai jotain asiaa vastaan. Kansalaista, joka aktiivisesti toimii joko itsenäisesti tai ryhmässä ajamassa jotakin asiaa, kutsutaan usein aktivistiksi.
Näkyvää ja huomiota saavaa aktivismia ovat esimerkiksi mielenosoitukset ja kansalaistottelemattomuus. Muuta aktivismia ovat muun muassa erilainen kampanjointi, lobbaus, materiaalin julkaiseminen, seminaarien järjestäminen sekä yhteistyö poliittisten päättäjien kanssa. Kansalaistoiminnan kehyksenä toimivat usein kansalaisjärjestöt ja -liikkeet, jotka kokoavat samalla tavoin ajattelevia ihmisiä yhteen, järjestävät ja organisoivat toimintaa sekä toimivat äänitorvena.
Erilaisilla aktivistiryhmillä voi olla toisilleen vastakkaisia tavoitteita. Esimerkiksi Suomessa jotkut kehitysmaa-aktivistit haluavat vapaampaa kauppaa ja jotkut maatalousaktivistit kaupan rajoituksia, Yhdysvalloissa aktivismi aborttioikeuden puolesta ja sitä vastaan on hyvin voimakasta. Aktivismi ei siis ole minkään tietyn aatteen tai tavoitteen reviiriä.
Internet-aikakaudella aktivismi on siirtynyt verkkoon ja esimerkiksi blogeiksi kutsutut nettipäiväkirjat ja wikit ovat muuttaneet ja haastaneet sekä perinteisen politiikan että tiedonvälityksen luoden uusia ja vaihtoehtoisia julkisuuksia sekä paljastaen poliittisesti arkaluotoisia tietoja, joita perinteinen media ei ole pystynyt saamaan selville. [2] Esimerkki tällaisesta kommunikaatioaktivismista (tai internetaktivismista) on Wikileaks-verkkosivusto, joka heinäkuussa 2010 paljasti Afganistanin sotaa koskevan salaisen asiakirja-aineiston. Internet ole pelkkä kommunikaatiokanava vaan kokonaan uudenlainen organisoitumismuoto. [3]
[muokkaa] Merkittäviä aktivismin saavutuksia
[muokkaa] Suomessa
- Perustuslaillisten passiivinen ja aktivistien aktiivinen vastarinta, naisasialiike ja vuoden 1905 suurlakko ja mielenosoitukset johtivat yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen, sananvapauteen sekä ensimmäisen sortokauden päättymiseen.
- Jääkäriliike loi sotilaallisia edellytyksiä Suomen itsenäistymiselle (1917) ja itsenäisyyden turvaamiselle.
- Setan toiminnasta seurasi homoseksuaalisuuden poistaminen sairausluokituksista 1981.
- Koijärvi-liike toi ympäristönäkökulman pysyvästi suomalaiseen politiikkaan.
- Kulttuuriaktivistit ovat estäneet lukuisten kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten purkamisia ja tuoneet kulttuuriarvot julkiseen keskusteluun.
[muokkaa] Maailmalla
- Eläinoikeusjärjestöjen aktiivisuus on johtanut eläinten kohtelun paranemiseen ja kosmetiikkateollisuuden eläinkokeiden kieltämiseen EU:n sisällä vuodesta 2009 lähtien.
- Mohandas Gandhin johtama kansalaisliike saavutti Intian itsenäisyyden.
- Kansalaisten suurimittaiset mielenosoitukset saivat aikaan mm. Serbian ja Ukrainan vallanvaihdokset 2000-luvun alussa, kun vanhan vallan edustajat olivat ilmeisesti väärentäneet vaalitappionsa voitoiksi.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ a b Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
- ↑ Pertti Lappalainen (2005). Verkolla valtaa. SoPhi-kirja. Jyväskylä: Minerva-kustannus
- ↑ Hintikka, Kari A. (2008). Politiikkaa 2.0 - internet uusien puolueiden alustana. Politiikka 50(1)
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Metsämäki, Mikko & Nisula, Petteri: Aktivistit: Suomalaisten kansalaisliikkeiden tarina. Kleio. Helsinki: Edita, 2006. ISBN 951-37-4587-2.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Pertti Lappalainen: Kansalaisaktivismi. Jyväskylän yliopiston Kansalaisyhteiskunnan tutkimusportaali.
