Perspektiivi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ratakiskot "katoamassa" kaukaisuuteen.

Perspektiivi on geometrinen tapa esittää kolmiulotteinen asia säännönmukaisesti kaksiulotteisella medialla kuten piirustuksena.[1]

Kuvassa on kaksi ulottuvuutta (korkeus ja leveys), ja kolmas ulottuvuus on illuusio. Perspektiivin voi havainnollistaa katsomalla junanraiteita: tiedämme, että ne ovat yhtä kaukana toisistaan, mutta kauempana katsojasta ne näyttävät lähenevän toisiaan.

Perspektiivillä voidaan tarkoittaa visuaalisissa aiheissa:

  • Visuaalista perspektiiviä, joka tarkoittaa sitä, miltä esineet näyttävät silmälle.
  • Graafinen perspektiivi tarkoittaa visuaalisen perspektiivin kuvaamisen keinoja piirustuksisssa.
  • Kognitiivinen perspektiivi tarkoittaa henkilön valitsemaa "näkökulmaa", kontekstia mielipiteille, uskomuksille ja kokemuksille.

Matematiikassa perspektiivi kuuluu pääasiassa euklidiseen geometriaan. Perspektiivistä tilan kuvaamista, perspektiivioppia kutsutaan myös deskriptiiviseksi geometriaksi.

Tilan kuvaamisen kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erilaisia tapoja kuvata tilaa kaksiulotteisella kuvapinnalla on useita ja ne ovat erilaisia eri kulttuureissa. Eurooppalaiseen kulttuuriin kuuluu perspektiivinen kuvaustapa, joka kehittyi voimakkaasti renessanssin aikana.

Perspektiivin optisen perustan selittivät arabimatemaatikot vuoden 1000 paikkeilla: valo tulee silmään kartion muotoisena keilana, koska samalla etäisyydellä olevat kohteet ympärillämme muodostavat pallopinnan.

Leonardo da Vinci ja aikalaiset käyttivät teoksissaan luonnollista perspektiiviä eli asiat pyrittiin kuvaamaan niin kuin ihminen ne näkee kahdella silmällään. Luonnollisessa perspektiivissä yhdensuuntaiset viivat (esimerkiksi raiteet) eivät leikkaa toisiaan vaan kaukaisuudessa taipuvat yhdensuuntaisiksi; perspektiiviprojektioissa ne leikkaavat jossakin (katoamispisteessä). Renessanssitaiteilijat ottivat käyttöön tilan kuvaamisen keinoja. Esimerkiksi Paolo Uccello, jolla Vasarin mukaan oli pakkomielle perspektiiviin, keskusteli euklidisen geometrian ongelmista aikalaistensa kanssa.

Perspektiivityyppejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhden pakopisteen perspektiivi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhden pisteen perspektiivissä suoraan katsojasta poispäin menevät viivat kohtaavat yhdessä katoamispisteessä, yleensä jossain kuva-alalla.

Kahden pakopisteen perspektiivi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kahden pisteen perspektiivissä katsojaan nähden vinottain kulkevat viivat kohtaavat kahdessa pisteessä, yleensä kuva-alan ulkopuolella.

Kolmen pakopisteen perspektiivi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kavaljeeriperspektiivi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kavaljeeri- eli sotilasperspektiivissä katsojaa kohti olevan tason reunaviivat ovat luonnollisessa asennossaan, mutta siitä poispäin suorassa kulmassa olevat viivat esitetään 45 asteen kulmassa.

Ilmaperspektiivi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Ilmaperspektiivi

Etäisyyden tuntu lisääntyy, jos ilmaan lisätään materiaalia. Esimerkiksi elokuvan teossa saatetaan laskea kaasua, sumua tai savua ilmaan kuvan syvyyden lisäämiseksi.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Perspektiivioppi Helsingin Yliopisto. Viitattu 9.7.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]