Thierry Henry
 |
|||
| Henkilötiedot | |||
|---|---|---|---|
| Koko nimi | Thierry Daniel Henry | ||
| Syntymäaika | 17. elokuuta 1977 (ikä 34) | ||
| Syntymäpaikka |  Pariisi, Ranska |
||
| Pelipaikka | hyökkääjä | ||
| Pituus | 188 senttimetriä | ||
| Paino | 83 kilogrammaa | ||
| Seura | |||
| Seura |  New York Red Bulls |
||
| Pelinumero | 14 | ||
| Junioriseurat | |||
| 1983–1989 | CO Les Ulis |
||
| 1989–1990 | US Palaiseau |
||
| 1990–1991 | ES Viry-Châtillon |
||
| 1991–1992 | Clairefontaine |
||
| 1992–1993 | Versailles |
||
| 1993–1994 |  Monaco |
||
| Seurat | |||
| Vuodet | Seura | O | (M) |
| 1994–1999 | Monaco |
110 | (20) |
| 1999 |  Juventus |
16 | (3) |
| 1999–2007 |  Arsenal |
254 | (174) |
| 2007–2010 |  Barcelona |
80 | (35) |
| 2010– | New York Red Bulls |
37 | (16) |
| 2012 | → Arsenal (laina) |
3 | (1) |
| Maajoukkue | |||
| 1997–2010 | Ranska |
123 | (51) |
|
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat, päivitetty 17. tammikuuta 2012. |
|||
Thierry Daniel Henry (s. 17. elokuuta 1977 Pariisi, Ranska) on ranskalainen jalkapalloilija. Hän edustaa Major League Soccerin New York Red Bullsia.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ura
Henry aloitti ammattilaisuransa Monacossa, jossa hän debytoi 17-vuotiaana. Monacon valmentajana toimi tuolloin nykyinen Arsenalin manageri Arsène Wenger. Ranskan maajoukkueessa Henry teki ensiesiintymisensä lokakuussa 1997 Etelä-Afrikkaa vastaan. Hän oli mukana myös Ranskan maailmanmestarijoukkueessa sen kotikilpailuissa vuonna 1998. Henry teki turnauksessa kolme maalia ollen joukkueensa paras maalintekijä. Onnistuneiden MM-kilpailuiden jälkeen hän siirtyi tammikuussa 1999 italialaiseen Juventukseen. Juventuksessa Henry pelasi kuitenkin vain puolen kauden verran. Keskushyökkääjänä viihtyvää Henrya peluutettiin joukkueessa laidassa ja hän teki Juventukselle vain kolme maalia.
Kesällä 1999 Henry siirtyi Englannin Valioliigan Arsenaliin, jossa hänen uransa nousi uuteen kukoistukseen. Hän oli mukana myös Ranskan voittaessa vuoden 2000 EM-kilpailut. Turnauksessa Henry teki kolme maalia. Arsenalissa maalintekotahti oli puolestaan ollut hurjempaa ja hän nousi seuran kaikkien aikojen parhaaksi maalintekijäksi. Sekä pelaajat että lehdistö valitsivat Henryn Englannin Valioliigan parhaaksi pelaajaksi kausina 2002–2003 ja 2003–2004. Hän on sijoittunut kahdesti toiseksi Fifan vuoden pelaaja -äänestyksessä. Viimeisinä kausinaan Arsenalissa hän toimi myös joukkueen kapteenina.
Kesällä 2007 Henry siirtyi espanjalaiseen Barcelonaan. Sopimus oli neljävuotinen ja siirtosummaksi arvioitiin 24 miljoonaa euroa. Kaudella 2008–2009 Henry oli voittamassa Barcelonan riveissä Espanjan mestaruutta ja cupia sekä Mestarien liigaa.
17. lokakuuta 2007 Henrysta tuli Ranskan maajoukkueen kaikkien aikojen paras maalintekijä, kun hänen kaksi maaliaan EM-karsintaottelussa Liettuaa vastaan nosti maalimäärän 43 osumaan. Entistä ennätystä piti hallussaan legendaarinen Michel Platini.
MM-karsinnoissa 2010 Henry alusti kyseenalaisen maalin käsivirheen jälkeen Irlantia vastaan jättäen sen ulos kilpailuista. Vaikka Henry olikin mukana Barcelonassa kaudella 2009, jolloin joukkue voitti triplamestaruuden, siellä pelatut kaudet eivät olleet henkilökohtaisella tasolla yhtä menestyksekkäitä, kuin Arsenalissa vietetyt.
Heinäkuussa 2010 Henry siirtyi Pohjois-Amerikan Major League Soccer -liigan New York Red Bullsiin.[1] Hän teki täyden debyyttinsä 31. heinäkuuta 2-2-tasapelissä Houstonia vastaan syöttäen molemmat maalit Juan Pablo Angelille. Hän teki ensimmäisen MLS-maalinsa 28. elokuuta 2-0-voitossa San Josesta. Henry sai 2000 dollarin sakot syyskuun 16. päivänä ottelussa FC Dallasia vastaan, kun hän aiheutti Kevin Hartmanin loukkaantumisen halutessaan potkaista pallon maaliin Mehdi Ballouchyn maalin jälkeen.
Tammikuussa 2011 hän siirtyi harjoittelemaan Arsenalin vahvuuteen pitääkseen yllä kuntoaan ennen MLS-kautta. 7. tammikuuta 2012 Arsenal kertoi tehneensä kahden kuukauden lainasopimuksen Henryn kanssa. Sopimus kattaa tammi- ja helmikuun, minkä jälkeen Henry palaa taas New York Red Bullsin vahvuuteen. Paluuottelussaan Henry teki vaihdosta tultuaan ratkaisumaalin FA Cupin ottelussa Leeds Unitedia vastaan.[2]
[muokkaa] Saavutukset
- Maailmanmestaruus: 1998, Hopea 2006
- Euroopan-mestaruus: 2000
- Confederations Cupin mestaruus: 2001, 2003
- Nuorten maailmanmestari: 1996
- Ranskan mestari: 1997
- Valioliigan mestaruus: 2002, 2004
- FA Cup: 2002, 2003, 2005
- Valioliigan maalikuningas: 2002, 2004, 2005, 2006
- Valioliigan vuoden pelaaja (pelaajien äänestämä): 2003, 2004
- Valioliigan vuoden pelaaja (lehdistön äänestämä): 2003, 2004, 2006
- Fifan vuoden pelaaja 2. palkinto 2003, 2004
- Mestarien liiga: 2009
- La Liga: 2009, 2010
- Copa del Reyn voittaja: 2009
- Urheilulehden Englannin liigahistorian parhaiden ulkomaalaispelaajien All Stars -joukkueessa 2009 [3]
[muokkaa] Lähteet
[muokkaa] Tilastot
- Thierry Henryn pelaajatilastot Soccerbase. Viitattu 10.2.2012. (englanniksi)
[muokkaa] Viitteet
- ↑ New York Red Bulls sign international star Thierry Henry 13.7.2010. New York Red Bulls. Viitattu 14.7.2010.
- ↑ Henry makes hero's return 9.1.2012. ESPN Soccernet. Viitattu 10.2.2012. (englanniksi)
- ↑ Jukka Rönkä: Parhaat tuontilagerit. Urheilulehti, 2009, nro 12, s. 83.
[muokkaa] Aiheesta muualla
| Edeltäjä: Sylvain Wiltord Zinedine Zidane |
France Footballin vuoden pelaaja 2000 2003,2004,2005,2006 |
Seuraaja: Patrick Vieira Franck Ribéry |
1 Almunia | 2 Diaby | 3 Sagna | 4 Mertesacker | 5 Vermaelen | 6 Koscielny | 7 Rosický | 8 Arteta | 9 J.Y. Park | 10 van Persie | 11 Santos | 12 Henry | 13 Szczęsny | 14 Walcott | 15 Oxlade-Chamberlain | 16 Ramsey | 17 Song | 18 Squillaci | 19 Wilshere | 20 Djourou | 21 Fabiański | 23 Aršavin | 25 Jenkinson | 27 Gervinho | 28 Gibbs | 29 Chamakh | 30 Benayoun | 39 Coquelin | Manageri Wenger
1968: Eusébio • 1969: Petăr Žekov • 1970: Gerd Müller • 1971: Josip Skoblar • 1972: Gerd Müller • 1973: Eusébio • 1974: Héctor Yazalde • 1975: Dudu Georgescu • 1976: Sotiris Kaiafas • 1977: Dudu Georgescu • 1978: Hans Krankl • 1979: Kees Kist • 1980: Erwin Vandenbergh • 1981: Georgi Slavkov • 1982: Wim Kieft • 1983: Fernando Gomes • 1984: Ian Rush • 1985: Fernando Gomes • 1986: Marco van Basten • 1987: Rodion Cămătaru & Toni Polster • 1988: Tanju Çolak • 1989: Dorin Mateuț • 1990: Hugo Sánchez & Hristo Stoitškov • 1997: Ronaldo • 1998: Nikos Mahlas • 1999: Mário Jardel • 2000: Kevin Phillips • 2001: Henrik Larsson • 2002: Mário Jardel • 2003: Roy Makaay • 2004: Thierry Henry • 2005: Thierry Henry & Diego Forlán • 2006: Luca Toni • 2007: Francesco Totti • 2008: Cristiano Ronaldo • 2009: Diego Forlán • 2010: Lionel Messi • 2011: Cristiano Ronaldo
1 Ramé | 2 Candela | 3 Lizarazu | 4 Vieira | 5 Christanval | 6 Djorkaeff | 7 Makélélé | 8 Desailly | 9 Cissé | 10 Zidane | 11 Wiltord | 12 Henry | 13 Silvestre | 14 Boghossian | 15 Thuram | 16 Barthez | 17 Petit | 18 Lebœuf | 19 Sagnol | 20 Trezeguet | 21 Dugarry | 22 Micoud | 23 Coupet | Valmentaja Lemerre
1 Landreau | 2 Boumsong | 3 Abidal | 4 Vieira | 5 Gallas | 6 Makélélé | 7 Malouda | 8 Dhorasoo | 9 Govou | 10 Zidane | 11 Wiltord | 12 Henry | 13 Silvestre | 14 Saha | 15 Thuram | 16 Barthez | 17 Givet | 18 Diarra | 19 Sagnol | 20 Trezeguet | 21 Chimbonda | 22 Ribéry | 23 Coupet | Valmentaja Domenech
