Sanajärjestys

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sanajärjestys on kielitieteessä osa lauseen rakennetta: missä järjestyksessä lauseenjäsenet seuraavat toisiaan. Suora sanajärjestys on muotoa subjekti-predikaatti: Pekka juoksee, Matti syö omenaa. Epäsuora sanajärjestys on suomen kielessä tyypillinen kysymyksille, käskyille ja vahvistamiselle: Juokseeko Pekka; Syö, Matti, omena.

Kielet voidaan jakaa typologisiin ryhmiin sen mukaan, mikä niissä on tyypillisin sanajärjestys. Tällaisia ryhmiä ovat:

  • SVO-kielet, joissa tyypillisin sanajärjestys on subjekti-verbi-objekti, esimerkiksi Tyttö poimi kukan. SVO-kieliä ovat useimmat eurooppalaiset kielet, myös suomi.[1]
  • SOV-kielet, joissa tyypillisin sanajärjestys on subjekti-objekti-verbi. Tunnetuimpia esimerkkejä ovat turkki ja japani.[1] Eräiden tutkimusten mukaan monissa eurooppalaisissakin kielissä sanajärjestys on aikaisemmin ollut tyyppiä subjekti-objekti-verbi, Tyttö kukan poimi.[2]
  • VSO-kielet, joissa tyypillisin sanajärjestys on verbi-subjekti-objekti. Esimerkkejä ovat wales, klassinen arabia ja heprea.[1]
  • VOS-kielet, joissa tyypillisin sanajärjestys on verbi-objekti-subjekti. Tällainen on esimerkiksi madagassi.[1]
  • OSV-kielet, joissa tyypillisin sanajärjestys on objekti-subjekti-verbi. Muutamat karibilaiset kielet ovat OSV-kieliä.[3]
  • OVS-kielet, joissa tyypillisin sanajärjestys on objekti-verbi-subjekti. Tällaisia ovat tiettävästi ainoastaan muutamat Amazonian intiaanikielet.[4]

Suomen kielessä sanajärjestys on periaatteessa vapaa, mutta toisissa tilanteissa toiset sanajärjestykset ovat tyypillisempiä. Sen sijaan monissa muissa kielissä sanajärjestyksestä on tarkkoja sääntöjä, etenkin pää- ja sivulauseen sekä kieltosanan paikan osalta. Tämä on tärkeää etenkin kielissä joissa ei ole sijamuotoja, joiden avulla voitaisiin erottaa subjekti ja objekti toisistaan: suomeksi lauseiden hyttynen pisti miestä ja miestä pisti hyttynen merkitys selviää sijamuotojen avulla erilaiseksi kuin mies pisti hyttystä.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Jaakko Anhava: Maailman kielet ja kielikunnat, s. 20. Gaudeamus, 2005. ISBN 951-662-734-X.
  2. YLE Uutiset: Esi-isämme kuin Yoda puhuivat 18.10.2011.
  3. Anhava, s,. 198-199
  4. Anhava, s. 199
Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.