Sumatransarvikuono
| Sumatransarvikuono | |
|---|---|
 Sumatransarvikuonoja Cincinnatin eläintarhassa |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Kavioeläimet Perissodactyla |
| Heimo: | Sarvikuonot Rhinocerotidae |
| Suku: |
Dicerorhinus Gloger, 1841 |
| Laji: | sumatrensis |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Dicerorhinus sumatrensis |
|
 Sumatransarvikuonon levinneisyys. Alkuperäinen elinalue oranssilla, nykyinen punaisella. |
|
| Alalajit [1] | |
|
|
| Katso myös | |
|
|
|
Sumatransarvikuono (Dicerorhinus sumatrensis) on sarvikuonojen heimoon kuuluva äärimmäisen uhanalainen nisäkäslaji.
Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sumatransarvikuono on nykyisin elävistä sarvikuonolajeista pienikokoisin. Se painaa 600–800 kilogrammaa ja on säkäkorkeudeltaan 0,9–1,5 metriä. Se on myös ainoa aasialainen sarvikuono, jolla on yhden sarven sijasta kaksi sarvea. Sillä on myös enemmän karvoitusta kuin muilla sarvikuonoilla. Nuorella yksilöllä on tiheä ja punertavanruskea karvapeite, joka iän myötä harvenee ja tummuu. Laji on sarvikuonolajeista äänekkäin. Sen on todettu tuottavan ainakin mylvintää, piipitystä ja hyminää.
Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sumatransarvikuono synnyttää yhden tai kaksi poikasta kolmen tai neljän vuoden välein, kantoajan kestettyä 17 kuukautta. Sukukypsyyden tämä sarvikuonolaji saavuttaa vasta seitsemästä kahdeksaan vuoden iässä. Se voi elää yli 30-vuotiaaksi.
Levinneisyys ja kannan koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sumatransarvikuonoja elää Sumatran, Borneon ja Malesian tiheissä metsissä pieninä hajanaisina populaatioina. Niistäkin Malaijan niemimaan populaatio on ehkä jo hävinnyt. Lajia on jäljellä arviolta enää noin sata yksilöä[1], niistä noin 50 on Borneon alalajia. Myanmarin pohjoisosissa elää mahdollisesti lisäksi tuntemattomia populaatioita. Koska populaatiot ovat pieniä ja hajallaan, niitä uhkaa salametsästyksen ja hakkuiden ohella myös sisäsiittoisuus.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c van Strien, N. J. et al.: Dicerorhinus sumatrensis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 3.7.2014. (englanniksi)
- ↑ Kuolevaa sarvikuonokantaa yritetään elvyttää koeputkihedelmöityksellä Helsingin Sanomat. 23.9.2010. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Arkistoitu 26.9.2010. Viitattu 23.9.2010.
|
| ||||||||||