Metsänhakkuu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kuitupuuta odottamassa kuljetusta
Harvesteri työssään
Hevoset tukkien vedossa

Metsänhakkuu (joskus myös metsänkorjuu) on metsätaloudellinen toimenpide, jossa kasvanut puusto kerätään talteen. Talteenoton vaiheet ovat leimikon suunnittelu, hakkuu ja puunkorjuu. Metsänhakkuumenetelmiä ovat tavaralajimenetelmä ja kokorunkomenetelmä. Tavaralajimenetelmässä puu katkotaan hakkuupaikalla ja latva sekä oksat jätetään metsään. Näin voidaan metsästä valikoida sopivan kokoiset ja sopivaa puulajia olevat puut, kun taas kokorunkomenetelmässä tietyn alan kaikki puut viedään tienvarteen.

Tavaralajimenetelmässä metsäkoneen lavalle voidaan ottaa yksi puulaji kerrallaan metsäautotien viereen puukasalle ajamista varten ja hakea toinen puulaji sitten. Tähän sekametsän monilajisuudesta johtuvan edes takaisin ajamisen ehkäisemiseksi on kehitetty lajittelupankko, jossa peräkärryssä on eri puulajeille omat erilliset tilansa. [1]

Metsänhakkuun vaiheita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erilaisia hakkuita ovat taimikonhoito, harvennushakkuut ja päätehakkuu.

Taimikonhoito on kasvuvaiheen metsänhoitoa, jossa metsää hakataan kasvavien taimien tieltä, jotta ne saisivat enemmän kasvamiseen tarvittavaa auringonvaloa ja ravinteita. Kuusi- ja mäntypuun taimikonhoidon yhteydessä vähennetään usein lehtipuiden määrä paremman kasvutuloksen aikaansaamiseksi. Taimikonhoidon alkuun kuuluu vielä yksi työvaihe, nimittäin vesakontorjunta tai heinikon poisto, missä saadaan lisää elintilaa halutuille taimille. Karsinnassa raivataan pois huonot ja epähalutut taimet, oksat ja risut, jossa valituiksi tulleille eli kasvamaan jääville taimille saadaan riittävästi elintilaa. . Ensivaiheen unohtamista tapahtuu nykyaikana usein, vaikka se on tärkeä työvaihe, koska siinä valitaan juuri ne puut, jotka tulevaisuudessa muodostavat varsinaisen rahanarvoisen metsikön.

Harvennushakkuu on puunkorjuuta, jossa harvennetaan liian tiheässä kasvavia puun runkoja. Harvennushakkuun tuloksena jokaiselle kasvavalle puulle jää tarpeeksi tilaa. Metsä harvennetaan noin kahdeksankymmenenvuoden kasvuaikanaan tavallisesti kaksi kertaa. Ensiharvennushakkuita, lyhyemmin ensiharvennus, kutsutaan kansanomaisesti ”risusavotoiksi”. Joskus voidaan pitkälle varttunutkin metsä vielä hakata, eli harventaa uudistuskypsä metsikkö, jolloin tätä toista harvennushakkuuta kutsutaan toisharvennushakkuuksi. Ensiharvennuksessa puiden ollessa vielä pieniä, voidaan saada runsaasti energiapuuta eikä vielä juuri niinkään kuitupuuta. Tukkipuun hinta Suomessa voikin sitten olla jo noin 45 euroa kiintokuutiometriltä. Selluloosa-, paperi- ja kartonkiteollisuudelle menevän kuitupuun arvo verrattuna tukkipuuhun on noin kolmasosa ja verrattuna energiapuuhun noin kuudesosa. Tämän vuoksi ensiharvennushakkuut ovat puuntuotoltaan niin vähäarvoisia, tetteivät ne kata sen hakkuukustannuksia, minkä vuoksi valtio onkin Suomessa maksanut ensiharvennushakkuutukia metsänomistajille. Suomen metsistä neljäsosa on ollut hakkaamatta kolmenkymmenen vuoden aikana[2].

Päätehakkuu on puunkorjuuta, jossa kypsään ikään kasvanut puusto korjataan talteen. Päätehakkuun ajankohta vaihtelee puulajien ja kasvupaikan mukaan. Erilaisia päätehakkuun muotoja ovat viljely- eli avohakkuu, siemenpuu- ja verhopuuhakkuut sekä kaistalehakkuut.

Hakkuut erityiskohteilla Metsälain 6§: ”Jos hakkuun kohteella on metsän monimuotoisuuden säilyttämisen, maiseman tai metsän monikäytön kannalta erityistä merkitystä, hakkuu voidaan tehdä kohteen erityisluonteen edellyttämällä tavalla.” Erityishakkuita ovat mm. säästöpuuhakkuut, poimintahakkuut ja pienaukkohakkuut.

Metsänhakkuuta Oregonissa vuoden 1905 tienoilla

Jatkuvan eli erirakenteisen metsänkasvatuksen menetelmässä korjataan kypsään ikään ehtineet puut yksitellen tai pieniä aukkoja tehden. Myös heikkolaatuiset pienemmät puut poistetaan. Korjuuta voi verrata harvennushakkuuseen, mutta on vaativampaa, koska tavoitteena on mahdollisimman pitkälle säästää elinvoimaiset pienemmät puuyksilöt vahingoittumattomina. Jatkuva kasvatus vaatii tarkempaa suunnittelua kuin avohakkuisiin perustuva metsätalous, mutta on oikein tehtynä taloudellisesti kannattavaa [1]. Menetelmän etuna on avohakkuiden ja puhtaan taimikkovaiheen välttäminen, jolloin metsämaisema säilyy retkeiltävänä ja esimerkiksi kanalinturiista sekä muu metsäluonnon monimuotoisuus säilyy paremmin.lähde? Norjasta on myös näyttöä, että hirvituhot vähenevät [2]. Haasteita ovat muun muassa luontaisen taimettumisen varmistaminen, sekä maannousemasienen torjunta. Erityisesti valoa vaativat puulajit, kuten rauduskoivu ja mänty uudistuvat perinteisiä menetelmiä heikommin jatkuvasti peitteisessä metsässä.

Puunkorjuumenetelmiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metsänhakkuussa puut korjataan pääasiassa koneellisesti. Talousmetsän puunkorjuu tapahtuu joko täysin tai osittain koneellisesti. Perinteisessä metsänhakkuussa puut sahattiin käsisahoilla ja korjattiin metsästä hevosvetoisella reellä. Metsänkorjuun koneellistuminen alkoi puukaadosta, joka tapahtui moottorisahan avulla. Moottorisaha korvasi puunkorjuun raskaimman vaiheen eli puunkaadon, jolloin voidaan puhua osittain koneellistetusta metsänhakkuusta. Nykyinen tapa on täysin koneellistettu metsänhakkuu, jossa puuston korjuussa käytetään maataloustraktoreita tai suuremmissa metsänhakkuukohteissa metsätraktoreita. Metsää voidaan hakata myös monitoimikoneella harvesterilla, joka osaa katkaista puun, karsia sen ja sahata sopivanpituisiksi tukeiksi ja pölleiksi. Koneellistetun hakkuun haittapuolena on koneiden aiheuttamat vahingot metsäpohjalle, sekä käyttörajoitukset erityisen kivikkoisissa ja jyrkkärinteisissä hakkuukohteissa. Aroissa hakkuukohteissa puut korjataan edelleen hevosvetoisella reellä tai vaunulla, koska tämä tapa säästää luontoa. Esimerkkinä hakkuukohteista, joissa hevosia käytetään, ovat kaupunkien puistot, luonnonsuojelualueet ja vesistöjen saaret.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Patentoitu metsäkärry ottaa kaikki puulajit samaan kuormaan Maaseudun Tulevaisuus. 19.05.2012. Viitattu 13.03.2014.
  2. Neljäsosa talousmetsistä jäänyt hakkuun ulkopuolelle Maaseudun Tulevaisuus. 28.03.2012. Viitattu 13.03.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta metsänhakkuu.