Avohakkuu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Avohakkuualue Skotlannissa.

Avohakkuu on metsänuudistusmenetelmä, jossa metsikkökuviolta kaadetaan kaikki puut.

Avohakkuu on uudistushakkuun eli päätehakkuun menetelmä, jonka vaihtoehto on luontaisen uudistamisen hakkuu.[1] Avohakkuuta tehdään yleensä alueilla, joissa pääosa metsästä on jo ohittanut voimakkaimman kasvun vaiheen. Sitä ennen on usein tehty yksi tai useampia harvennushakkuita.

Metsän uudistaminen avohakkuun jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metsälain mukaan uusi taimikko on perustettava uudistushakkuun jälkeen. Luontaista uudistamista käytettäessä uuden, kehityskelpoisen taimikon tulisi syntyä Etelä-Suomessa 5 vuodessa hakkuun jälkeen, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa 7 vuodessa ja Lapissa 10 vuodessa. Taimikon perustamista koskevat toimenpiteet on saatettava loppuun viiden vuoden kuluessa uudistushakkuun aloittamisesta tai kolmen vuoden kuluessa uudistushakkuun päättymisestä. Tämä metsän uudistamisvelvollisuus koskee kaikkia metsänomistajia.

Uusi metsälaki ei enää rajoita avohakkuita keskenkasvuisissa metsissä.[2]

Avohakkuun ympäristövaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Avohakkuilla on negatiivisia vaikutuksia ympäristöön ja metsien rinnakkaiskäyttöön. Esimerkiksi mustikka kuolee avohakkuiden seurauksena palaten metsään vasta 40 vuoden kuluttua[3]. Nettomääräisesti puolet mustikkametsistä onkin kadonnut metsänhoidon seurauksena viimeisen 50 vuoden aikana[3].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Alueelliset metsäohjelmat 2006–2010 s. 16. Maa- ja metsätalousministeriö
  2. http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/pankit-leikanneet-metsien-vakuusarvoja-1.78224
  3. a b Maatalous- ja metsätieteiden tohtori Tapio Klen: Mustikan juurista nousee nopeasti uusia versoja. Helsingin Sanomien mielipidesivu 16.8.2013, B 10.