Avohakkuu

Avohakkuualue Skotlannissa.

Avohakkuu on metsänuudistusmenetelmä, jossa metsikkökuviolta kaadetaan kaikki puut.

Metsä voidaan uudistaa, kun puuston keskiläpimitta tai keski-ikä ylittävät uudistamisrajan, joka vaihtelee metsikön maantieteellisen sijainnin, puulajin ja kasvupaikan mukaan. Kasvatussuositusten mukaan puusto kannattaa hakata siinä vaiheessa, kun se täyttää uudistuskypsyyden kriteerit puuston läpimitan tai iän perusteella.

Hoitamaton ja harventamaton puusto järeytyy selvästi hitaammin kuin alkuvaiheessa hoidettu ja säännöllisesti harvennettu metsä. Tämän vuoksi harvennettu metsä voi saavuttaa uudistuskypsyyden jopa kymmeniä vuosia nopeammin kuin harventamaton metsä.

Metsätaloudessa avohakkuu on uudistushakkuun eli päätehakkuun menetelmä, jonka vaihtoehto on luontaisen uudistamisen hakkuu. Avohakkuuta tehdään alueilla, joissa pääosa metsästä on jo ohittanut voimakkaimman kasvun vaiheen. Sitä ennen on usein tehty yksi tai useampia harvennushakkuita.

Metsälain mukaan uusi taimikko on perustettava uudistushakkuun jälkeen. Luontaista uudistamista käytettäessä uuden, kehityskelpoisen taimikon tulisi syntyä Etelä-Suomessa 5 vuodessa hakkuun jälkeen, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa 7 vuodessa ja Lapissa 10 vuodessa. Taimikon perustamista koskevat toimenpiteet on saatettava loppuun viiden vuoden kuluessa uudistushakkuun aloittamisesta tai kolmen vuoden kuluessa uudistushakkuun päättymisestä. Tämä metsän uudistamisvelvollisuus koskee kaikkia metsänomistajia.

Puut eivät elä ikuisesti; puiden kasvu hidastuu nuorten metsien nopean kasvuvaiheen jälkeen. Suomessa kasvavista puulajeista mänty elää pitkäikäisimmäksi, ja hyvälaatuisia tukkipuita voidaan kasvattaa hyvinkin yli 100-vuotiaiksi. Kuusen lahoamisriski kasvaa Etelä-Suomessa selvästi iän myötä, joten kuusen kasvattaminen yli 100-vuotiaaksi ei ole yleensä kannattavaa. Lehtipuut elävät harvoin yli 100-vuotiaiksi. Lahottajasienet alkavat vaivata lehtipuita usein jo 50 vuoden iässä.

Lähteet

Metsäliitto