Avohakkuu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Avohakkuualue Skotlannissa.

Avohakkuu on metsänuudistusmenetelmä, jossa metsikkökuviolta kaadetaan kaikki puut.

Avohakkuu on uudistushakkuun eli päätehakkuun menetelmä, jonka vaihtoehto on luontaisen uudistamisen hakkuu.[1] Avohakkuuta tehdään yleensä alueilla, joissa pääosa metsästä on jo ohittanut voimakkaimman kasvun vaiheen. Sitä ennen on usein tehty yksi tai useampia harvennushakkuita.

Avohakkuun ympäristövaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Avohakkuilla on negatiivisia vaikutuksia ympäristöön ja metsien rinnakkaiskäyttöön. Esimerkiksi mustikka kuolee avohakkuiden seurauksena palaten metsään vasta 40 vuoden kuluttua[2]. Nettomääräisesti puolet mustikkametsistä onkin kadonnut metsänhoidon seurauksena viimeisen 50 vuoden aikana[3].

Metsän uudistaminen avohakkuun jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metsälain mukaan uusi taimikko on perustettava uudistushakkuun jälkeen. Luontaista uudistamista käytettäessä uuden, kehityskelpoisen taimikon tulisi syntyä Etelä-Suomessa 5 vuodessa hakkuun jälkeen, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa 7 vuodessa ja Lapissa 10 vuodessa. Taimikon perustamista koskevat toimenpiteet on saatettava loppuun viiden vuoden kuluessa uudistushakkuun aloittamisesta tai kolmen vuoden kuluessa uudistushakkuun päättymisestä. Tämä metsän uudistamisvelvollisuus koskee kaikkia metsänomistajia.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Alueelliset metsäohjelmat 2006–2010 s. 16. Maa- ja metsätalousministeriö
  2. Maatalous- ja metsätieteiden tohtori Tapio Klen: Mustikan juurista nousee nopeasti uusia versoja. Helsingin Sanomien mielipidesivu 16.8.2013, B 10.
  3. Maatalous- ja metsätieteiden tohtori Tapio Klen: Mustikan juurista nousee nopeasti uusia versoja. Helsingin Sanomien mielipidesivu 16.8.2013, B 10

Metsäliitto