Kasvatushakkuu
Kasvatushakkuu on metsänhakkuutapa. Tällöin hakkuussa kaadetaan tiheässä kasvavista puista vain osa, jolloin jäljelle jäävillä on enemmän tilaa kasvaa. Jäljelle jätetään puuyksilöt, joilla on jatkossa parhaimmat mahdollisuudet kasvaa. Huomiota kiinnitetään latvan eheyteen, puun suoruuteen sekä muihin sellaisiin seikkoihin. Puut kilpailevat keskenään auringon valosta. Liian tiheässä metsässä puut kasvattavat korkeuttaan saadakseen lehtiä toisten puiden yläpuolelle. Tällaisessa kasvussa puun runko jää ohueksi, eikä se ole metsätaloudellisesti kannattavaa.
Kasvatushakkuiden puumäärä lasketaan metsätaloudessa metsän kokonaistuottoon mukaan. Kasvatushakkuita tehdään yleensä kaksi kertaa ennen päätehakkuuta.
Metsälain viidennen pykälän mukaan puuston hakkuu voidaan tehdä alueelle jäljelle jäävän puuston kasvattamista edistävällä tavalla, jolloin kyseessä on kasvatushakkuu. Se on tehtävä niin, että hakkuualueelle jää tarpeeksi kasvatuskelpoista puustoa.
Sekä kasvatushakkuussa että uudistushakkuussa voidaan erityiskohteissa poiketa normaaleista hakkuutavoista eli toteuttaa hakkuu metsälain kuudennen pykälän mukaisena erityishakkuuna.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lahti, Kimmo & Rönkä, Antti: Biologia: Ympäristöekologia. Helsinki: WSOY oppimateriaalit, 2006. ISBN 951-0-29702-X.
- Metsän erityiskohteen hakkuu (viitattu 5.4.2009)