Orangit

Wikipedia

Orangit
Sumatranoranki (Pongo abelii)
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata Luokka: Nisäkkäät Mammalia Lahko: Kädelliset Primates Heimo: Ihmisapinat Hominidae Alaheimo: Ponginae Suku: Orangit Pongo Lacépède, 1799
Lajit
Borneonoranki Pongo pygmaeus Sumatranoranki Pongo abelii
Katso myös
Orangit Wikispeciesissä   Orangit Commonsissa

Orangit (Pongo) ovat ihmisapinoita, joilla on pitkät kädet ja punertava, joskus ruskea karva. Orangit ovat peräisin Malesiasta ja Indonesiasta. Useissa kielissä orankia tarkoittava sana, "Orangutan", tulee malajin kielestä ja tarkoittaa metsän ihmistä. Latinalainen sukunimi Pongo lienee perua Angolassa vankina olleelta brittiläiseltä merimieheltä, joka ilmeisesti oli tutustunut paikallisiin gorilloihin.

Orankilajeja on kaksi: sumatranoranki ja borneonoranki. Yhteensä ihmisapinoita on kuusi lajia, joihin sisältyy edellisten lisäksi simpanssi, bonobo, gorilla ja vuorigorilla.

Sisällysluettelo 1 Levinneisyys 2 Elintavat 3 Lähteet 4 Aiheesta muualla

[muokkaa] Levinneisyys

Orankeja elää luonnossa vain Borneon ja Sumatran saarten sademetsissä. Borneon ja Sumatran orankeja pidettiin pitkään toistensa alalajeina, mutta nykyään ne luokitellaan kahdeksi täysin eri lajiksi (Pongo pygmaeus Borneossa ja Pongo abelii Sumatralla). Borneossa elävät orangit luokitellaan edelleen kolmeen alalajiin pygmaeus, moreo ja wurmbii.

Orangit ovat hyvin uhanalaisia lajeja ja niiden lukumäärä on romahtanut. Sumatranorankeja on noin 7 000, ja eräät tutkijat arvelevat, että elinkykyiset kannat menetetään vuonna 2020. Metsänhakkuut, kaivostoiminta ja metsäpalot tuhoavat niiden elinympäristöä. Orankien asuttamia metsiä on raivattu riisipelloiksi ja öljypalmun viljelyyn.^[1] Nämä ongelmat ovat lisääntyneet kuluneen vuosikymmenen aikana. Usein orankeja haittaava toiminta on laitonta ja tapahtuu kansallispuistoissa, joissa hakkuut ja kaivokset ovat kiellettyjä. Edellä mainittujen ongelmien lisäksi orankivauvoja kidnapataan, jotta ne voitaisiin myydä lemmikeiksi.

[muokkaa] Elintavat

Ihmisapinoista orangit viihtyvät ajastaan eniten puissa. Ne laskeutuvat maahan vain harvakseltaan. Muiden ihmisapinoiden tavoin orangit ovat huomattavan älykkäitä eläimiä. 1990-luvun puolivälissä tutkijat huomasivat, että jotkut orangit käyttävät työkaluja syömiseen. Aiemmin vastaavaa käytöstä oli tavattu simpansseilta.

Orangit ovat yleensä passiivisia, mutta toisaalta aggressiivinen käytös lajitovereita kohtaan on yleistä. Orangit eivät ole laumaeläimiä ja pitävät usein tarkasti huolta reviiristään.^lähde? Nuoret orankiurokset yrittävät paritella jokaisen tapaamansa naaraan kanssa, ja tekevät tämän vaikka väkisin, jos naaras ei ole tarpeeksi vahva puolustautuakseen.^lähde? Täysikäiset naaraat pystyvät vastustamaan nuoria uroksia ja suosivat vanhempia.

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Oranki WWF
• UNEP