Itä-Malesia
Itä-Malesia muodostuu Malesian liittovaltiolle kuuluvasta Borneon saaren pohjoisosasta, jossa sijaitsevat Malesian osavaltiot Sabah ja Sarawak, sekä liittovaltion territorio Labuan. Osavaltiot rajoittuvat etelässä vuorijonoon, jonka eteläpuolella Indonesialle kuuluva Kalimantanin alue. Sarawakilla on lisäksi maarajaa Brunein kanssa. Labuanin saari sijaitsee Borneon luoteisrannikolla.[1]
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alun perin Itä-Malesian alue on ollut lähes kokonaisuudessaan trooppista sademetsää, mutta metsiä on tuhottu mikä on johtanut lajien uhanalaistumiseen. Saarelle on perustettu suojelualueita Orankien ja muiden uhanalaisten lajien suojelemiseksi. Sisämaassa kohoaa korkea vuoristo, jonka korkein vuori on Kinabalun kansallispuistossa sijaitseva 4 101 metriä korkea Kinabalu.[1]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suuri osa nykyisen Itä-Malesian alueesta kuului Brunein sulttaanikuntaan 1800-luvun alussa. Vuosisadan loppuun mennessä brittiläiset olivat ottaneet alueen hallintaansa. Vuonna 1963 Sabah ja Sarawak liitettiin Malaijan liittovaltion ja samalla maan nimeksi tuli Malesia.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Wissen Media Verlag GmbH Gütersloh/München: Maailmalla Aasia, s. 112-115. Saksa: WSOY, 2008. ISBN 978-951-0-33474-41.
- Barwise, J.M; White, N.J.: Matkaopas historiaan, Kaakkois-Aasia. Suomentanut Toppi, Anne. Suomi: Oy UNIpress Ab, 2002. ISBN 951-579-212-6.