Kamakura
|
(鎌倉市(Kamakura-shi)) |
||
|---|---|---|
 Symboli |
||
|
|
||
 |
||
| Valtio | Japani | |
| Alue | Kantō | |
| Prefektuuri | Kanagawa | |
| Pinta-ala | ||
| – Kokonaispinta-ala | 39,53 km² | |
| Väkiluku (1.1.2008) | 173 588 | |
| – Tiheys | 4 391 as./km² | |
| Symbolit | ||
| – Puu | Cerasus jamasakura | |
| – Kukka | Katkero (Gentiana) | |
Kamakura (jap. 鎌倉市, Kamakura-shi) on kaupunki Kanagawan prefektuurissa Japanissa pääkaupunki Tokion eteläpuolella. Kaupungissa on 173 588 asukasta (vuonna 2008) ja sen pinta-ala on 39,53 neliökilometriä.[1] Kamakura tunnetaan Kamakura-kaudella hallinneen Kamakura-shōgunaatin hallintopaikkana ja siten Japanin entisenä pääkaupunkina. Runsaiden historiallisten nähtävyyksien, suositun uimarannan ja Tokion läheisen sijainnin ansiosta kaupunki on nykyään merkittävä matkailukohde.
Sisällysluettelo |
Historia[muokkaa]
Kamakuran nimi lienee alun perin ainun kieltä ja tarkoittaa ”vuorten takana”. Kaupungin nimen kirjoittamiseen nykyään käytetyt kirjoitusmerkit tarkoittavat ”sirppivarastoa”.[2]
Kamakuran kaupunki perustettiin 600–700-luvuilla. Kaupungista tuli merkittävä vuonna 1192, kun Minamoto no Yoritomo perusti uuden shōgunaattinsa (bakufu) eli sotilashallintonsa sinne. Kamakura pysyi Japanin hallintokeskuksena vuoteen 1333 saakka.[2] Kaupunkiin rakennettiin tänä aikana kymmeniä monumentteja, joista merkittävimpiin kuuluvat Song-dynastian Kiinasta pakenevien munkkien perustavat zentemppelit. Vuonna 1219 valta siirtyi Minamoto-klaanilta Hōjō-klaanille, joka kukistui vuosisadan loppupuolen mongolihyökkäysten jälkeen, ja keisari Go-Daigo anasti vallan takaisin Kiotoon lopulta vuonna 1333. Viimeinen Hōjō-sijaishallitsija ja hänen noin 800 vasalliaan tekivät seppukun keisarin armeijoiden lähestyessä kaupunkia.[3]
Kamakura pysyi shōgunaatin kaatumisen jälkeenkin merkittävänä sotilaskeskuksena, mutta taantui 1400-luvun lopulla. Tämänkin jälkeen kaupungin temppelit houkuttelivat pyhiinvaeltajia. Uuden nousun kaupunki koki 1900-luvulla, kun siitä kehittyi matkailukohde ja Tokion nukkumalähiö.[3]
Nähtävyydet[muokkaa]
Kamakura tunnetaan etenkin lukuisista buddhalaisista temppeleistään ja šintolaisista pyhäköistään. Pyhäköistä tärkein on kaupungin keskustassa sijaitseva Tsurugaoka Hachiman-gū mereltä pyhäkölle saakka johtavan Wakamiya-ōji-kadun pohjoispäässä. Se toimi Minamoto-klaanin suojelijapyhäkkönä vuodesta 1063 lähtien.[3]
Kaupungin pohjoisosassa sijaitsevista temppeleistä tärkeimpiä ovat vuonna 1282 perustettu Engaku-ji, kaupungin zentemppeleistä merkittävin Kenchō-ji, Tōkei-ji, Jōchi-ji ja Ennō-ji. Keskustan itäpuolella ovat muiden muassa Kamakura-gū-pyhäkkö sekä Zuisen-ji- ja Sugimoto-dera-temppelit. Länsipuolen kukkuloilla on esimerkiksi Zeniarai benten -pyhäkkö, joka tunnetaan tavasta pestä rahaa lähdevedessä talousonnen houkuttelemiseksi. Lähempänä merta lounaassa sijaitsevat suosittu Hase-deran temppeli ja kaupungin ehkä tunnetuin nähtävyys: Kōtoku-in suurine buddhapatsaineen (daibutsu). Temppelin Amida-buddhaa esittävä patsas valmistui vuonna 1252 ja se on 11,4 metrin korkuisena Japanin toiseksi suurin buddhapatsas. Ulkoilmassa olevaa patsasta suojasi alun perin rakennus, joka kuitenkin huuhtoutui mereen vuoden 1495 tsunamissa.[4][5]
Etelässä kaupunki kohtaa Tyynenmeren Sagamilahden Zaimokuza- ja Yuigahama-uimarantoineen.[4]
Sisarkaupungit[muokkaa]
Kamakuralla on viisi sisarkaupunkia, joista kolme sijaitsee Japanissa ja kaksi ulkomailla.[1]
- Nizza, Ranska (vuodesta 1966)
- Hagi, Japani (vuodesta 1979)
- Ueda, Japani (vuodesta 1979)
- Ashikaga, Japani (vuodesta 1982)
- Dunhuang, Kiina (vuodesta 1998)
Lähteet[muokkaa]
- ↑ a b Introduction to Kamakura Kamakura City. Viitattu 27.12.2012.
- ↑ a b Louis Frédéric: Japan Encyclopedia, s. 458. Harvard University Press, 2002. ISBN 9780674017535. Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b c Jan Dodd, Simon Richmond: The Rough Guide to Japan, s. 220–224. Rough Guides, 2001. ISBN 9781858286990. Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b Cath Phillips: Time Out Guide Tokyo, s. 274–275. Time Out Guides, 2005. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Chris Rowthorn: Lonely Planet Japan, s. 234–237. Lonely Planet, 2009. Teoksen verkkoversio.
Aiheesta muualla[muokkaa]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kamakura Wikimedia Commonsissa- Kamakuran kaupungin kotisivu (japaniksi) (englanniksi) (koreaksi) (kiinaksi)
- kamakura-info.jp (japaniksi)
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 
