Puhtaan Maan buddhalaisuus
|
Osa artikkelisarjaa |
|
|---|---|
|
Perusteet |
|
|
Neljä jaloa totuutta |
|
|
Tärkeitä käsitteitä |
|
|
Kolme olemassaolon merkkiä: |
|
|
Harjoittaminen |
|
|
Koulukunnat |
|
|
|
|
Puhtaan Maan buddhalaisuus on yksi buddhalaisen Mahayana-suuntauksen koulukunnista. Puhtaan Maan buddhalaisuus on yksi omaperäisimmistä buddhalaisuuden suuntauksista. Sitä esiintyy pääasiassa Kiinassa, mutta myös Japanissa on sen pienimuotoista kannatusta.
Puhtaan Maan buddhalaisuus syntyi Kiinassa 500-luvulla. Suuntaus keräsi suosiota etenkin kansan parissa. Siinä uskotaan Amitabha-Buddhaan, joka on jumalallisen voiman ja valon kuva. Amitabhan ohella palvotaan Guanyin-jumalatarta, joita kumpaakin palvontaan temppeleissä. Ihminen pelastuu uskomalla Amitabhaan ja lausumalla toistuvasti tämän nimeä, ja pääsee paratiisiin. Paratiisi on kaukainen läntinen Puhdas Maa, jossa on pelkkää hyvyyttä ja rakkautta ja siellä kaikki Buddhalle omistautuneet ihmiset pääsevät lepäämään.
Lähteet [muokkaa]
- Ketola, Kääriäinen, Sakaranaho, Sama'neh, Vappula, Vuori-Hellman: Maailmanuskontojen Arkki. Edita, 2007. ISBN 978-951-37-4782-4.
- Tiimonen, Soili: Uskonto - Lukion kertauskirja, s. 209. WSOY, 2005. ISBN 951-0-29836-0.
Sivulta puuttuu