Japanin viralliset suurkaupungit

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sapporo Hakodate Asahikawa Aomori Hachinohe Morioka Sendai Akita Yamagata Kōriyama Iwaki Mito Tsukuba Utsunomiya Maebashi Takasaki Isesaki Ōta (Gunma) Saitama Kawagoe Kumagaya Kawaguchi Tokorozawa Kasukabe Sōka Koshigaya Chiba Funabashi Kashiwa Jokohama Kawasaki (Kanagawa) Yokosuka Hiratsuka Odawara Chigasaki Sagamihara Atsugi Yamato (Kanagawa) Niigata Nagaoka Jōetsu Toyama Kanazawa Fukui Kōfu Nagano Matsumoto Gifu Shizuoka Hamamatsu Numazu Fuji (kaupunki) Nagoya Toyohashi Okazaki Ichinomiya Kasugai Toyota (kaupunki) Tsu Yokkaichi Ōtsu Kioto Osaka Sakai Kishiwada Toyonaka Suita Takatsuki Hirakata (Osaka) Ibaraki (Osaka) Yao Neyagawa Higashiōsaka Kōbe Himeji Amagasaki Akashi Nishinomiya Kakogawa Takarazuka Nara Wakayama Tottori Matsue Okayama Kurashiki Hiroshima Kure Fukuyama Shimonoseki Takamatsu Matsuyama Kōchi Kitakyushu Fukuoka Kurume Nagasaki Sasebo Kumamoto Ōita Miyazaki Kagoshima Naha
(Väripalloa napsauttamalla pääsee kaupungin artikkeliin)
― Virallinen suurkaupunki
― Ydinkaupunki
― Erityiskaupunki

Japanin viralliset suurkaupungit (jap. 政令指定都市, seirei shitei toshi, ”valtion [asetuksella] nimittämät kaupungit”) ovat Japanin paikallishallintolaissa (jap. 地方自治法, Chihō jichihō, luvun 252 pykälä 19) määritelty suurkaupunkien luokka. Virallisia suurkaupunkeja on yhteensä 20: niissä täytyy lain mukaan olla vähintään 500 000 asukasta, mutta valtaosassa asukkaita on yli miljoona.[1]

Virallisille suurkaupungeille annetaan useita valtaoikeuksia, jotka kuuluvat tavallisesti prefektuureille. Nämä oikeudet koskevat 18:aa eri aluetta, kuten kaupunki- ja liikennesuunnittelua sekä sosiaali- ja terveyspalveluita. Käytännössä viralliset suurkaupungit toimivat prefektuurien kanssa samalla tasolla.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1920- ja 1930-luvuilla kaupungeille annettiin Japanissa vähitellen laajempi itsehallinto. Tähän liittyen Tokion kaupunki liitti itseensä vuonna 1932 suuria alueita, niin että sen pinta-ala laajeni viisinkertaiseksi. Toisen maailmansodan aikana paikallishallinto kuitenkin lakkautettiin, ja Tokion kaupunki asetettiin suoraan keskushallinnon alaisuuteen prefektuurina. Sodan jälkeen voimaan astui uusi laki Tokion erityisasemasta maan pääkaupunkina. Sen myötä Tokio jaettiin erillisalueisiin, joista kukin sai samantyyppiset oikeudet kuin muilla kaupungeilla. Uusi paikallishallintolaki vuonna 1947 palautti itsehallinnon kaikille kunnille. 1950-luvun kuluessa sitä muutettiin antamaan lisää valtaa maan suurimmille kaupungille. Vuonna 1956 laissa määriteltiin Tokion jälkeen tärkeimmät viisi kaupunkia, joissa oli yli miljoona asukasta – Kioto, Osaka, Jokohama, Nagoya ja Kōbe – virallisiksi suurkaupungeiksi.[2]

Virallisille suurkaupungeille annettiin monia valtaoikeuksia, jota yleensä kuuluvat prefektuureille. Lisäksi ne jaettiin suuralueisiin (区, ku), joilla on kaikilla oma hallintonsa. Tokion erillisalueista poiketen suuralueiden valtuutetut nimittää kuitenkin kaupungin pormestari, eikä heitä valita vaaleilla. Alun perin virallisilta suurkaupungeilta vaadittiin useita ominaisuuksia: kaupungissa tuli olla vähintään 500 000 asukasta, sen väestötiheyden tuli olla yli 2 000 asukasta neliökilometrillä ja asukkaista alle kymmenesosa sai olla töissä alkutuotannon parissa. Seuraavien vuosikymmenten aikana useat kaupungit saavuttivat tarvittavat vaatimukset joko luonnollisen kasvun (kuten Suur-Tokioon kuuluva Kawasaki) tai kuntaliitosten kautta (kuten usean kaupungin yhteenliittymänä syntynyt Kitakyūshū). Myöhemmin asukastiheyteen ja talousrakenteeseen liittyvät kriteerit poistettiin, mutta käytännössä virallisen suurkaupungin asema annettiin vain kaupungeille, joissa oli tai joissa ennustettiin pian olevan yli miljoona asukasta. Chiba oli ensimmäinen virallinen suurkaupunki, joka ei koskaan saavuttanut miljoonan asukkaan rajaa.[2]

1990- ja 2000-luvuilla paikallishallintolakiin tehtiin merkittäviä uudistuksia, ja virallisten suurkaupunkien alapuolelle perustettiin kaksi uutta kaupunkiluokkaa, ydinkaupungit vuonna 1995 ja erityiskaupungit vuonna 2000. Eräs syy näille uudistuksille oli vaikea taloudellinen tilanne. Maan hallitus otti tavoitteekseen kuntien määrän voimakkaan vähentämisen, ja uusilla suurkaupunkinimityksillä kaupunkeja rohkaistiin muodostamaan suurempia hallinnollisia yksiköitä. Nimityksistä onkin tullut tapa nousta ylemmäs kansallisessa kuntahierarkiassa ja hyötyä korkeamman aseman tuomista eduista. Merkittävä kuntaliitos tapahtui vuonna 2001, kun Urawan, Ōmiyan ja Yonon kaupungit yhdistyivät uudeksi Saitaman kaupungiksi, jolle myönnettiin virallisen suurkaupungin asema. Muutaman vuoden kuluessa jo lähes 80 prosenttia maan kunnista harkitsi kuntaliitoksia. Vuonna 2002 paikallishallintolakia uudistettiin jälleen, ja virallisten suurkaupunkien epävirallista väestörajaa laskettiin miljoonasta 700 000 henkeen. Muutoksen myötä virallisten suurkaupunkien määrä kasvoi 2000-luvulla nopeasti.[2]

Nimitetyt kaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunki Prefektuuri Nimitetty Suuralueet (kaupungintalon sijainti lihavoitu)
1 Flag of Sapporo, Hokkaido.svg Sapporo Hokkaidōn prefektuuri 1. huhtikuuta 1972 10 suuraluetta: Chūō-kuKita-kuHigashi-kuShiroishi-kuToyohira-kuMinami-kuNishi-kuAtsubetsu-kuTeine-kuKiyota-ku
2 Flag of Sendai, Miyagi.svg Sendai Miyagin prefektuuri 1. huhtikuuta 1989 5 suuraluetta: Aoba-kuMiyagino-kuWakabayashi-kuTaihaku-kuIzumi-ku
3 Flag of Saitama, Saitama.svg Saitama Saitaman prefektuuri 1. huhtikuuta 2003 10 suuraluetta: Nishi-kuKita-kuŌmiya-kuMinuma-kuChūō-kuSakura-kuUrawa-kuMinami-kuMidori-kuIwatsuki-ku
4 Flag of Chiba, Chiba.svg Chiba Chiban prefektuuri 1. huhtikuuta 1992 6 suuraluetta: Chūō-kuHanamigawa-kuInage-kuWakaba-kuMidori-kuMihama-ku
5 Flag of Yokohama, Kanagawa.svg Jokohama Kanagawan prefektuuri 1. syyskuuta 1956 18 suuraluetta: Tsurumi-kuKanagawa-kuNishi-kuNaka-kuMinami-kuKōnan-kuHodogaya-kuAsahi-kuIsogo-kuKanazawa-kuKōhoku-kuMidori-kuAoba-kuTsuzuki-kuTotsuka-kuSakae-kuIzumi-kuSeya-ku
6 Flag of Kawasaki.svg Kawasaki 1. huhtikuuta 1972 7 suuraluetta: Kawasaki-kuSaiwai-kuNakahara-kuTakatsu-kuMiyamae-kuTama-kuAsao-ku
7 Flag of Sagamihara, Kanagawa.svg Sagamihara 1. huhtikuuta 2010 3 suuraluetta: Midori-kuChūō-kuMinami-ku
8 Flag of Niigata, Niigata.svg Niigata Niigatan prefektuuri 1. huhtikuuta 2007 8 suuraluetta: Kita-kuHigashi-kuChūō-kuKōnan-kuAkiha-kuMinami-kuNishi-kuNishikan-ku
9 Flag of Shizuoka, Shizuoka.svg Shizuoka Shizuokan prefektuuri 1. huhtikuuta 2005 3 suuraluetta: Aoi-kuSuruga-kuShimizu-ku
10 Flag of Hamamatsu, Shizuoka.svg Hamamatsu 1. huhtikuuta 2007 7 suuraluetta: Naka-kuHigashi-kuNishi-kuMinami-kuKita-kuHamakita-kuTenryū-ku
11 Flag of Nagoya.svg Nagoya Aichin prefektuuri 1. syyskuuta 1956 16 suuraluetta: Chikusa-kuHigashi-kuKita-kuNishi-kuNakamura-kuNaka-kuShōwa-kuMizuho-kuAtsuta-kuNakagawa-kuMinato-kuMinami-kuMoriyama-kuMidori-kuMeitō-kuTenpaku-ku
12 Flag of Kyoto City.svg Kioto Kioton prefektuuri 1. syyskuuta 1956 11 suuraluetta: Kita-kuKamigyō-kuSakyō-kuNakagyō-kuHigashiyama-kuShimogyō-kuMinami-kuUkyō-kuFushimi-kuYamashina-kuNishikyō-ku
13 Flag of Osaka City.svg Osaka Osakan prefektuuri 1. syyskuuta 1956 24 suuraluetta: Miyakojima-kuFukushima-kuKonohana-kuNishi-kuMinato-kuTaishō-kuTennōji-kuNaniwa-kuNishiyodogawa-kuHigashiyodogawa-kuHigashinari-kuIkuno-kuAsahi-kuJōtō-kuAbeno-kuSumiyoshi-kuHigashisumiyoshi-kuNishinari-kuYodogawa-kuTsurumi-kuSuminoe-kuHirano-kuKita-kuChūō-ku
14 Flag of Sakai, Osaka.svg Sakai 1. huhtikuuta 2006 7 suuraluetta: Sakai-kuNaka-kuHigashi-kuNishi-kuMinami-kuKita-kuMihara-ku
15 Flag of Kobe.svg Kōbe Hyōgon prefektuuri 1. syyskuuta 1956 9 suuraluetta: Higashinada-kuNada-kuHyōgo-kuNagata-kuSuma-kuTarumi-kuKita-kuChūō-kuNishi-ku
16 Flag of Okayama, Okayama.svg Okayama Okayaman prefektuuri 1. huhtikuuta 2009 4 suuraluetta: Kita-kuNaka-kuHigashi-kuMinami-ku
17 Flag of Hiroshima.svg Hiroshima Hiroshiman prefektuuri 1. huhtikuuta 1980 8 suuraluetta: Naka-kuHigashi-kuMinami-kuNishi-kuAsaminami-kuAsakita-kuAki-kuSaeki-ku
18 Flag of Kitakyushu, Fukuoka.svg Kitakyūshū Fukuokan prefektuuri 1. huhtikuuta 1963 7 suuraluetta: Moji-kuWakamatsu-kuTobata-kuKokurakita-kuKokuraminami-kuYahatahigashi-kuYahatanishi-ku
19 Flag of Fukuoka City.svg Fukuoka 1. huhtikuuta 1972 7 suuraluetta: Higashi-kuHakata-kuChūō-kuMinami-kuNishi-kuJōnan-kuSawara-ku
20 Flag of Kumamoto, Kumamoto.svg Kumamoto Kumamoton prefektuuri 1. huhtikuuta 2012 5 suuraluetta Chūō-kuHigashi-kuNishi-kuMinami-kuKita-ku

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]