Montmartre

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Montmartre Pompidou-keskuksesta nähtynä.

Montmartre, "marttyyrien vuori" (mont des martyrs), on Pariisin pohjoisosassa, XVIII kaupunginosassa sijaitseva kaupungin korkein kukkula. Se on tunnettu historiastaan taiteilijoiden asuinpaikkana.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Montmartre muodosti oman kuntansa vuoteen 1860 saakka, jolloin Pariisi sai nykyiset rajansa. Tuolloin Pariisiin liitettiin muutkin alueet, jotka jäivät rajana siihen saakka olleiden ns. keskimmäisten bulevardien ja muutamaa kilometriä ulompana, nykyisen Boulevard Périphériquen kohdalla tuolloin olleen linnoitusketjun eli Pariisin viimeisimmän kaupunginmuurin välissä.

Kukkulan on arveltu saaneen nimensä siitä, että Pariisin ensimmäinen piispa Pyhä Dionysius (ransk. Saint Denis) kärsi siellä marttyyrikuoleman noin vuonna 272. Tarinan mukaan piispa kantoi irti hakatun päänsä teloituspaikalta useita kilometrejä pohjoiseen, johon syntyi Saint Denis'n kaupunki. 800-luvulla teloituspaikalle rakennettiin piispan muistoksi luostari, jonka valtasivat benediktiininunnat. Luostari rikastui, sen elämä turmeltui, ja 1400-luvulla sen irstaus ja rappio oli yleisenä pilapuheiden aiheena. Kukkulan alkoivat vallata kabareet, kapakat, ilotalot ja yökerhot, joille huumorimielessä annettiin sellaisia nimiä kuin "Pyhä Anna" tai "Lothringenin risti". Vähitellen rikollisuus tuli kukkulalla niin suureksi, ettei siellä enää ollut turvallista käydä, ja rahavirrat Montmartrelle tyrehtyivät.

Pariisin kommuunin aikana keväällä 1871 sadoittain kommunardeja piiloutui kukkulalla sijaitseviin kalkkikaivoksiin ja jäi niihin loukkuun, kun hallituksen joukot räjäyttivät uloskäynnit dynamiitilla. Vallankumouksen jälkeen kukkula palasi köyhään ja uneliaaseen elämään. Muutamia vuosia myöhemmin Montmartren korkeimmalle kohdalle rakennettiin suuri basilika Sacré-Coeur.

Montmartren värikäs historia ja idyllinen ilmapiiri alkoivat kuitenkin viehättää taiteilijoita. Georges Michel oli ensimmäinen tulija, häntä seurasivat muut, joukossa 1900-luvun alussa joukossa mm. Pierre-Auguste Renoir, Henri Matisse, Pablo Picasso, Vincent van Gogh, Claude Monet, Maurice Utrillo ja Suzanne Valadon. Aluella on asunut myös joukko säveltäjiä kuten Claude Debussy ja Erik Satie sekä jo aikaisemmin Frédéric Chopin. Kabareet ja kahvilat palasivat yhtä riehakkaina ja eloisina kuin ennenkin. Niistä tunnetuimmat olivat ja ovat yhä Moulin Rouge ja Le Chat Noir. Maailman joka kolkasta kerääntyneet eksentrikot juhlivat niissä yöt läpeensä ja keksivät toinen toistaan erikoisempia tapoja kilpailla yleisestä huomiosta. Montmartresta tuli Pariisin, ellei koko maailman, taiteilijaelämän keskus.

Nykyään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyään kukkula on suosittu turistikohde. Sacré-Coeurin ohella sen nähtävyyksiin kuuluu Moulin de la Galette sekä aukio Place de la Tertre, jossa paikalliset taiteilijat piirtävät maksua vastaan muotokuvia. Kukkulan jyrkässä rinteessä liikennöi köysirata Funiculaire de Montmartre. Montmartren pohjoisrinteellä on myös ainoa Pariisin rajojen sisäpuolella sijaitseva viinitarha. Kukkulan länsipuolella sijaitsee myös hautausmaa Cimetière de Montmartre.

Suomalaisen viihteen moniosaaja Reino Helismaa teki Montmartren tunnetuksi suomalaisille humoristisessa kuplettikappaleessaan Pigalle ja Montmartti.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Montmartre.

Koordinaatit: 48°53′13″N, 02°20′28″E