A-kilta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

A-kilta tai A-kiltatoiminta on aatteellista ja voittoa tavoittelematonta yhdistystoimintaa syrjäytymistä ja päihteiden väärinkäyttöä vastaan.

Aluksi A-killat olivat A-klinikoiden asiakkaiden asiakasjärjestöjä, mutta 1960- ja 1970-luvuilla niistä alkoi kehittyä itsenäisiä yhdistyksiä. Ensimmäinen A-kilta perustettiin Turussa vuonna 1962 nimellä Turun A-asiakas Ketju.[1] Nykyään killat ovat monipuolisia palveluita tarjoavia päihteiden käyttöä vastaan ja päihteistä eroon pyrkivien ihmisten yhdistyksiä, joilla on hyvä maine.kenen mukaan? A-killat perustettiin alun perin alkoholista eroon pyrkivien auttamiseksi, mutta nykyään työtä tehdään kaikista päihteistä riippuvien tai eroon pyrkivien auttamiseksi. Myös päihdeongelmaisen omaiset ja muut läheiset ihmiset ovat usein aktiivisesti mukana A-kiltatoiminnassa.

A-kilta on nykyään itsenäinen, oman toimintansa suunnitteleva ja toteuttava yhdistys. Rekisteröityneinä yhdistyksinä A-kiltoja on Suomessa noin 90, joista aktiivisesti toimii noin 60. A-killat harjoittavat monipuolista yhteistoimintaa keskenään (aluetoiminta). A-killat ovat usein paikkakunnallaan oman kuntansa sosiaali- ja terveystoimen kanssa kiinteässä yhteistoiminnassa. Raha-automaattiyhdistys rahoittaa usein A-kiltojen hankkeita, erityisesti mainittakoon asuntolatoiminta (rakentaminen ja henkilökunnan palkkakulut). Yleistä on, että A-kilta tarjoaa toimintakeskuksessaan palveluita (ruokailu, peseytyminen, pyykinpesu, lehtien luku, sauna, harrastustoiminta tms.) kaikille niitä tarvitseville riippumatta yhdistyksen jäsenyydestä. Monella paikkakunnalla A-killan toimintakeskuksesta on muodostunut lähiseudun palvelupiste, josta löytyvät usein myös ilmaiset internetyhteydet niitä tarvitseville.

A-kiltojen jäsenistä noin kolmasosa on naisia, ja heidän osuutensa on jatkuvasti kasvanut. Jäseniä A-killassa on keskimäärin noin 50, suurimmissa A-killoissa jäseniä on useita satoja. Palveluiden käyttäjiä on moninkertaisesti jäsenmäärään nähden.

Toimintansa A-killat järjestävät itsenäisesti mahdollisuuksiensa ja resurssiensa mukaan. Monella A-killalla on osto- tai palvelusopimuksia oman kuntansa kanssa, jolloin niillä saattaa olla palkattua henkilökuntaakin. Useimmiten A-kilta toimii kuitenkin vapaaehtoispohjalta, ts. hankkii itse toiminnassaan tarvitsemansa resurssit. Erilaisilla työllistämistuilla työllistettyjen ja yhdyskuntapalvelua suorittavien sijoituspaikkoina A-killoilla on merkittävä asema.

Käytännössä kaikki Suomen A-killat ovat jäseninä keskusjärjestö A-Kiltojen Liitto ry:ssä, joka toimii julkisella rahoituksella. Sen toimipaikka on Tampereella.

A-kiltojen nimestä ja muusta A-kiltatoiminnasta kirjoitettaessa on vakiintunut käytäntö, että alkukirjain A kirjoitetaan isona. A-kiltojen slogan on: SELVÄSTI PAREMPI

Toiminnassa olevia jäsenyhdistyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Anjalankosken A-kilta ry
  • Asikkalan A-kilta ry
  • Espoon A-kilta Hykaa ry
  • Etelä-Saimaan A-kilta ry
  • Harjavallan A-kilta ry
  • Helsingin A-kilta ry
  • Hollolan A-kilta ry
  • Hyvinkään A-kilta
  • Hämeenlinnan Seudun A-kilta ry
  • Iisalmen A-kilta ry
  • Imatran A-kilta ry
  • Inkoon A-kilta ry
  • Joensuun A-kilta ry
  • Jokilaaksojen A-kilta ry
  • Jyväskylän A-kilta ry
  • Jämsänjokilaakson A-kilta ry
  • Kajaanin A-kilta ry
  • Kangasalan A-kilta ry
  • Kemin A-kilta ry
  • Keskipisteen A-kilta ry
  • Keuruun A-kilta ry
  • Kirkkonummen A-kilta ry
  • Koillis-Lapin A-kilta ry
  • Kuopion A-kilta ry
  • Kymen A-kilta ry
  • Lahden A-kilta ry
  • Laitilan Seudun A-kilta ry
  • Laukaan A-kilta ry
  • Lohjan A-kilta ry
  • Lopen A-kilta ry
  • Läntisen Uudenmaan A-kilta ry
  • Mäntän Seudun A-kilta ry
  • Nokian A-kilta ry
  • Nurmeksen A-kilta ry
  • Nurmijärven A-kilta ry
  • Oulun A-kilta ry
  • Outokummun A-kilta ry
  • Pieksämäen A-kilta
  • Pohjois-Kymen A-kilta ry

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. A-Kiltojen Liiton tehtävä a-kiltojenliitto.fi. Viitattu 18.4.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]