Eläkkeensaajien Keskusliitto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Eläkkeensaajien Keskusliitto
Perustettu 18. helmikuuta 1962
Tyyppi eläkeläisjärjestö
Toimiala edunvalvonta
Jäsenet yli 80 000
Puheenjohtaja Simo Paassilta
Päätöksentekoelin liittokokous
Aiheesta muualla
Sivusto

Eläkkeensaajien Keskusliitto (lyh. EKL) on vuodesta 1962 alkaen toiminut valtakunnallinen eläkeläisjärjestö. EKL on Suomen toiseksi suurin eläkeläisjärjestö ja siihen kuuluu yli 80 000 jäsentä.

Liiton perustajat olivat sosialidemokraatteja, ja järjestössä ovat vaikuttaneet ensisijaisesti sosialidemokraatit, mutta EKL on aina korostanut puoluepoliittista sitoutumattomuuttaan (muiden puolueiden eläkekeläisjärjestöjen tavoin) ja liittoon on kuulunut myös muiden puolueiden kannattajia ja sitoutumattomia. EKL on Työväen Sivistysliiton ja SOSTEn jäsenjärjestö.

Eläkkeensaajien Keskusliiton ylin päättävä elin on liittokokous, joka kokoontuu joka neljäs vuosi. Yhdistykset lähettävät sinne edustajan jäsenmääriensä suhteessa. EKL:oon kuuluu 323 yhdistystä, joista valtaosa toimii yhden kunnan tai kunnanosan alueella. Alueellisella tasolla toimii 15 piirijärjestöä, joihin paikallisyhdistykset kuuluvat. Ylintä päätäntävaltaa käyttää liittokokousten välisenä aikana valtuusto, johon kuuluu puheenjohtajan lisäksi 35 jäsentä. Liiton hallituksen muodostavat puheenjohtaja ja 15 jäsentä. Eläkkeensaajien Keskusliiton puheenjohtaja on Simo Paassilta ja valtuuston puheenjohtaja Mirja Janerus.

EKL:n äänenkannattaja on vuonna 1971 perustettu Eläkkeensaaja-lehti, joka ilmestyy seitsemän kertaa vuodessa. Liitto omistaa Täyttä Elämää Lomat Oy:n, joka ylläpitää toimintaa Virroilla sijaitsevassa Rajaniemen lomakeskuksessa sekä Helsingissä Käpylän työväentalossa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]