Väestöliitto

Väestöliitto ry on suomalainen sosiaali- ja terveysalan asiantuntijajärjestö, jonka tavoitteena on edistää perheiden ja väestön hyvinvointia, terveyttä, turvallisuutta sekä onnellista ja tasapainoista elämää (Väestöliiton säännöt). Väestöliiton toimintamuodot ovat yhteiskunnallinen vaikuttaminen, palvelujen tuottaminen sekä tutkimus- ja kehitystyö.

Väestöliiton missio on ”Terve, turvallinen ja tasapainoinen elämä alkaa perheestä ja vaikuttaa koko yhteiskuntaan”.

Tavoitteet ja toiminta-ajatus

Väestöliitto toimii aktiivisena vaikuttajana ja luotettavana asiantuntijana perheiden, nuorten ja lasten hyvinvoinnin ja elämänlaadun parantamiseksi. Väestöliitto edistää, kehittää ja tuottaa vanhemmuutta, parisuhdetta ja nuorten kasvua tukevia sekä seksuaaliterveyteen, monikulttuurisuuteen ja perinnöllisyyteen liittyviä sosiaali- ja terveyspalveluja ja neuvontaa.

Väestöliitto harjoittaa toimialaansa liittyvää tutkimusta ja kehittämistyötä sekä osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön ja tekee kehitys- ja lähialueyhteistyötä. Se kouluttaa ja tiedottaa sekä kustantaa ja julkaisee omaan alaansa liittyvää aineistoa. (Väestöliiton säännöt)

Väestöliitto pyrkii edistämään toiminnallaan perheiden, nuorten ja koko väestön hyvinvointia, terveyttä turvallisuutta sekä onnellista ja tasapainoista elämää. Palvelut kohdistuvat ihmisten arjen tukemiseen, terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ja ongelmien ennaltaehkäisyyn. Väestöliitto toimii asiantuntijana perhe-, väestö- ja seksuaaliterveysasioissa. Järjestö vaikuttaa päättäjiin ja yleiseen mielipiteeseen toimiessaan perheystävällisen yhteiskunnan puolesta.

Väestöliitto tukee maahanmuuttajien kotoutumista. Liitto pyrkii toiminnallaan edistämään myös seksuaaliterveyttä ja -oikeuksia niin maailmanlaajuisesti kuin lähialueillakin. Väestöliiton kansainvälisen kehityksen yksikkö vastaa Väestöliiton omista kehityshankkeista mm. Malawissa ja Nepalissa.

Väestöliitto perustettiin vuonna 1941 ja sillä on 35 jäsenjärjestöä. Liiton puheenjohtaja on professori Reino T. Hjerppe ja toimitusjohtaja VTM Helena Hiila. Väestöliitossa on noin 100 työntekijää. Lisäksi lähes 90 lastenhoitajaa työskentelee osa-aikaisesti Väestöliiton Kotisisar Oy:ssä. Muita Väestöliitto-konsernin kokonaan omistamia yrityksiä ovat Väestöliiton klinikat Oy, VL-Markkinointi Oy, VL-Medi Oy, Familia Oy ja Kiinteistö Oy Kalevanpoika.

Väestöntutkimuslaitos

Väestöliiton tutkimusyksikkö Väestöntukimuslaitos tekee perhe-, väestö-, maahanmuutto- ja seksologista tutkimusta. Se julkaisee vuosittain muun muassa vuosikirjan Finnish Yearbook of Population Research sekä Perhebarometrin, jossa tarkastellaan suomalaisten perheisiin, perheellistymiseen, vanhemmuuteen ja parisuhteisiin liittyviä asenteita ja toiveita. Tutkimuslaitoksen julkaisuja voi ostaa Väestöliiton verkkokaupasta. Yksikkö on Pohjoismaiden ainoa väestöntutkimukseeen erikoistunut tutkimuslaitos. Laitoksen toimintaa rahoittaa Väestöliiton ohella opetus- ja kulttuuriministeriö.

Väestöliiton tuottamia palveluja

Perheille ja vanhemmille

• Perheverkko pikkulasten vanhemmille, lasta odottaville ja suunnitteleville tarkoitettu tukimuoto, puhelin, sähköposti- ja nettineuvonta sekä vastaanotot
• Parisuhdekeskus ja perheklinikka parisuhteiden tueksi, puhelinneuvonta, nettivastaanotot ja yksilö- ja parikäynnit
• Väestöliiton Kotisisar kotiapua ja lastenhoitoa lapsiperheille pääkaupunkiseudulla
• Monikulttuurinen osaamiskeskus tukea maahanmuuttajaperheiden ja -nuorten kotoutumiseen
• Murkun kanssa tietoa murrosikäisten nuorten vanhemmille
• Seksuaaliterapia seksuaalisuuteen ja siihen liittyviin tunteisiin sekä toimintaan liittyvät pulmat
• Seksuaali- ja ehkäisyneuvola maksullisia seksuaaliterveysvastaanottoja aikuisille miehille ja naisille
• Perinnöllisyysklinikka perinnöllisyysneuvonta ja harvinaisiin perinnöllisiin sairauksiin liittyvä toiminta ja vastaanotot
• Väestöliiton klinikat lapsettomuustutkimukset ja lapsettomuushoitoja Helsingissä, Turussa ja Oulussa

Nuorille

• Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskus, nuorten kasvua tukeva ja seksuaaliterveyttä edistävä sekä nuorten seksuaalista kaltoinkohtelua koskeva toimintamuoto; puhelinneuvonta, nettipalvelu ja tietopankki seksuaalisuuteen sekä yleensä kehittymiseen liittyvissä asioissa.
• Poikien Puhelin, alle 20-vuotiaille pojille tarkoitettu valtakunnallinen maksuton puhelin.

Varusmiehille ja kutsuntoihin osallistuville

• Varusmiespuhelin 180362 on varusmiehille ja kutsuntoihin osallistuville tarkoitettu auttava tukipuhelin. Väestöliiton Miehen Aika tuottaa palvelua yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa.

Historia

Väestöliitto on perustettu vuonna 1941. Tuolloin syntyvyyden lasku, köyhät suurperheet, lasten kuolleisuus, sotaorvot ja jälleenrakennus olivat ajankohtaisia asioita. Liiton tavoitteena oli lisätä tietoa väestön lukumäärän merkityksestä kansakunnan olemassaololle ja parantaa perheiden elinehtoja.

Väestöliitossa nähtiin, että perhe-elämän edellytyksiä tuli kohentaa ensimmäiseksi, jotta yhteiskunnallinen kehitys pääsisi alkuun. Keskeiseksi toimintamuodoksi tuli väestöpoliittisten tutkimusten tekeminen. Ensimmäiset tutkimukset käsittelivät perhekustannusten tasaamista, väestönkehitystä sodan päätyttyä sekä asuntotilannetta.

Tutkimusten pohjalta tehtiin lakialoitteita lapsiperheiden taloudellisen tilanteen parantamiseksi. Väestöliitto puolusti mm. lapsilisäjärjestelmää, esitti helpotuksia lapsiperheiden verotukseen ja teki ehdotuksia asumistason parantamiseksi. Liitto osallistui keskeisesti myös Arava-lainsäädännön kehittämiseen.

Huoli äitien ja lasten terveydestä

Väestöliiton ensimmäinen kansanterveystyön ohjelma ilmestyi 1940-luvun alussa. Väestöliitto halusi, että mahdollisimman moni nainen voisi synnyttää terveitä lapsia ilman terveydellisiä haittoja. Toinen tavoite oli, että mahdollisimman moni lapsi kehittyisi terveeksi aikuiseksi. Liitto toimitti lastenhoito- ja valistusmateriaalia äitiys- ja lastenneuvoloille sekä varoitti aborttien ja sukupuolitautien vaaroista. Myöhemmin poliittis-ideologisista syistä Väestöliitto on suositellut erityisesti eugenistisin analyysein tehtäviä selektiivisiä abortteja käytettäväksi mahdollisimman laajalti, jotta populaation terveys säilyisi mahdollisimman puhtaalla ja häiriöttömällä tasolla. Mallia Väestöliitto on ottanut mm. Tanskasta, jossa on asetettu Down-syndrooman esiintymiselle 0-taso tavoitteeksi vuodeksi 2020.

Vuonna 1947 Väestöliitto perusti ensimmäisen avioliittoneuvolan Helsinkiin. Siellä tehtiin avioliittoon aikoville terveystarkastuksia, annettiin avioliitossa oleville tietoa perhesuunnittelusta ja sukupuolielämästä sekä autettiin aviollisissa ristiriidoissa. Vuoteen 1950 avioliittoneuvoloita oli Helsingissä toimivan kahden neuvolan lisäksi perustettu Tampereelle, Poriin, Turkuun, Lahteen, Ouluun, Jyväskylään, Kuopioon, Kotkaan ja Hämeenlinnaan. Helsinkiin perustettiin myös sosiaalineuvola, jossa autettiin raskauden vuoksi vaikeuksiin joutuneita naisia. Yksinäisille, odottaville äideille järjestettiin tukikoteja.

Väestöliitto järjesti yleisöluentoja terveellisistä elämäntavoista ja syntyvyydensäännöstelystä. Lisäksi se koulutti lääkäreitä ja lääketieteen opiskelijoita raskauden ehkäisyyn liittyvissä kysymyksissä. Vuonna 1950 liitto perusti Avioliitto ja lääkäri -lehden, jossa se jakoi tietoa perhesuunnittelusta, laittomien aborttien vaaroista sekä uusista ehkäisymenetelmistä.

Lapsiperheiden taloudellinen tukeminen

Väestöliitto osallistui vuonna 1943 voimaantulleen perhelisälain syntyyn ja toimeenpanoon. Perhelisävarojen avulla pyrittiin parantamaan perheviljelmiä ja edistämään kotieläinten hoitoa, jotta perheet voisivat olla elintarvikkeiden suhteen omavaraisia. Monilapsisille perheille toimitettiin myös erilaisia säännöstelyn piiriin kuuluvia kulutushyödykkeitä. Esimerkiksi vuosina 1946–1948 Väestöliiton hankintatoimiston välityksellä perhelisäperheille toimitettiin:

• • vuoteita ja muita huonekaluja 22 000 kpl
  • peitehuopia ja patjoja 116 000 kpl
  • kodin astiastoja ym. 24 000 kpl
  • lasten alusvaatekerrastoja 90 000 kpl
  • lasten suojapukuja 135 000 kpl
  • koulupukuja ja päällysvaatteita 55 000 kpl
  • jalkineita 25 000 kpl.

Arvostusta äideille

Heti perustamisensa jälkeen vuonna 1941 Väestöliitto esitti, että äitienpäivänä muistettaisiin sankarivainajien äitejä, puolisoja sekä suurten perheiden ja siirtoväen äitejä. Ensimmäinen valtakunnallinen äitienpäiväjuhla pidettiin Väestöliiton aloitteesta Kansallisteatterissa. Juhlaan osallistuivat tasavallan presidentti Risto Ryti ja rouva Gerda Ryti sekä useita ministereitä. Väestöliitto järjesti valtakunnallisen äitienpäiväjuhlan vuoteen 1992 saakka.

Väestöliitto ryhtyi vuonna 1941 julkaisemaan vuosittain Toukokuun toinen sunnuntai -ohjelmavihkosta. Vihkosessa oli puheita, runoja ja näytelmiä kansakoulujen ja muiden äitienpäiväjuhlia järjestävien käyttöön.

Kotisisarkoulutuksella apua kotien työvoimapulaan

Vuonna 1945 Väestöliitto perusti Kotisisaropiston, joka toimi Skatan kartanolta vuokratussa päärakennuksessa Helsingin Vuosaaressa. Kaksivuotisen kotisisarkoulutuksen tarkoitus oli helpottaa kotien työvoimapulaa, kohottaa kotitaloustyön arvoa ja luoda arvostettu ja ammattitaitoinen kotitaloustyöntekijöiden ammattikunta. Pari vuotta myöhemmin liitto osti rakennuksen itselleen ja sen nimeksi tuli Meriharju. Vuonna 1949 perustettiin toinen kotisisaropisto Lohjan Virkkalaan.

Vuoteen 1986 mennessä Väestöliiton kotisisaropistoista oli valmistunut yhteensä 3 778 kotisisarta/kodinhoitajaa.

Lapsiperheiden asumistason parantaminen

Sotien jälkeen Väestöliitto oli huolissaan erityisesti lapsiperheiden heikosta asumistasosta. Liiton silloisen toiminnanjohtajan, varatuomari Heikki von Hertzenin vuonna 1946 ilmestynyttä kirjaa Koti vaiko kasarmi lapsillemme pidettiin herätyshuutona lapsiperheiden asumistason kohentamiseksi.

Väestöliitto ryhtyi toteuttamaan Herzenin pitkäaikaista unelmaa uudenlaisesta sosiaalisesti tasapuolisesta asuinalueesta vuonna 1951, jolloin liitto osti Hagalundin kartanolta 238 hehtaarin maa-alueen Espoosta 10 kilometriä Helsingistä länteen. Yhdessä viiden muun järjestön kanssa (Virkamiesliitto, Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto, Vuokralaisten keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Suomen siviili- ja asevelvollisuusinvalidien liitto) perustettiin samana vuonna Asuntosäätiö, jonka tehtävänä oli luoda yhtenäisiä, nykyaikaisesti asemakaavoitettuja asuinalueita ja toteuttaa sosiaalista asuntorakentamista tulevassa Tapiolan puutarhakaupungissa. Tapiolan peruskivi muurattiin 5.9.1953 ja vuonna 1956 valmistui ensimmäinen välitavoite, itäinen lähiö, jossa oli noin 1000 asuntoa ja 4000 asukasta.

Hyvinvointia rakentamassa

Väestöliitto on tehnyt aktiivisesti työtä suomalaisen hyvinvoinnin puolesta heti perustamisestaan lähtien. Liitto on ollut vaikuttamassa monien lakien ja perheiden elämää helpottavien uudistusten syntyyn:

• 1941 Äitienpäivästä virallinen juhlapäivä
• 1943 Perhelisälaki
• 1945 Kotisisarkoulutus
• 1946 Alle 30-vuotiaille kodinperustamislainaa
• 1947 Perhe- ja avioliittoneuvonta sekä perhesuunnitteluneuvonta
• 1948 Lapsilisälaki
• 1949 Aravalainsäädäntö
• 1951 Perinnöllisyysneuvonta
• 1953 Tapiolan rakentaminen
• 1962 Lapsiluvun mukaan porrastetut lapsilisät
• 1962 Äitiysrahajärjestelmään terveystarkastus
• 1973 Kondomien laaduntarkastus
• 1974 Helsingin yliopistoon väestötieteen professuuri
• 1979 Perinnöllisyyslääketieteen erikoistumiskoulutus
• 1986 Väestöliiton ensimmäinen lapsettomuusklinikka

Lähteet

• Valistusjärjestöstä toimeenpanevaksi väestöpoliittiseksi elimeksi. Väestöliiton syntyhistoria ja liiton toimintaa vuosina 1941–1960. Toim. Mari Rauttamo. Helsinki 1980.
• Väestölitto 1941–1991. Perheen puolesta. Toim. Ritva Taskinen. Keuruu 1991.

Aiheesta muualla

• Väestöliiton verkkosivut