Suomen Setlementtiliitto

Suomen Setlementtiliitto on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton sivistys- ja sosiaalista työtä tekevä kansalaisjärjestö sekä setlementtiyhdistysten keskusjärjestö. Sen jäseniä ovat 36 paikallista setlementtiä ja seitsemän alueellista lapsi- ja nuorisotyön piirijärjestöä. Setlementtiliikkeen palveluksessa Suomessa on runsaat 4 000 henkilöä ja heidän kanssaan setlementtityötä tekee joukko vapaaehtoisia.

Kansalaisjärjestönä Setlementtiliiton perustehtävä on edistää hyvää elämää, ihmisoikeuksien ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumista sekä ihmisten ja yhteisöjen osallisuutta ja osallistumista. Setlementtiliitto toimi seitsemällä toimialalla, joita ovat asumisen palvelut, monikulttuurinen työ, kansalaisvaikuttaminen, opinto- ja kulttuuritoiminta, lapsi- ja nuorisotyö, seniori- ja vanhustyö sekä vaikeat elämäntilanteet.

Keskusjärjestönä Setlementtiliitto tukee ja yhdistää paikallisia setlementtejä, tuottaa jäsenpalveluja sekä tarjoaa asiantuntijatukea. Yhdessä jäsentensä kanssa Setlementtiliitto levittää setlementtityön toimintamalleja ja koordinoi valtakunnallisia hankkeita.

Setlementtiliitto on pääomistajana yhteiskunnallisessa osakeyhtiössä. Vuonna 2000 toimintansa aloittanut Setlementtiasunnot Oy tuottaa yleishyödyllisiä asumisen palveluja, joiden tarkoitus on mahdollistaa hyvin suunniteltuja, tehokkaita, turvallisia, rauhallisia ja kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja yksinasuville ihmisille sekä perheille.

Setlementtiliitto on SOSTEn jäsenjärjestö.

Setlementtityön perusarvot

• Arjen keskellä toteutuva lähimmäisenrakkaus
• Yhteisöllisyys
• Erilaisten ihmisten välinen yhteistyö

Toimintaa ohjaavat arvot

• Yksilön oikeuksien kunnioittaminen
• Erilaisuuden hyväksyminen ja ihonväristä, sukupuolesta tai kulttuurista riippumaton tasa-arvoisuus
• Luottamus ihmisen ja hänen yhteisönsä kykyyn ratkaista itsenäisesti omia ongelmiaan
• Paikallisuus
• Usko henkilökohtaisen ystävyyden ja yhteyden mahdollisuuteen yli kaikkien rajojen
• Sitoutuminen heikommassa tilanteessa olevan ihmisen tilanteen parantamiseen

Suomalaisen setlementtiliikkeen perustehtävät

• Yksilön elämänhallinnan edistäminen
• Elinikäisen oppimisen mahdollistaminen
• Ihmisten välisen vuorovaikutuksen ja lähimmäisyyden edistäminen
• Yhteisöllisyyden toteutumista ja yhteiskunnallista vaikuttamista edistävien toimintamuotojen kehittäminen

Liiton historia

Setlementtiliike syntyi Englannissa 1800-luvun lopussa, kun yliopistojen opiskelijat heräsivät teollistuneen yhteiskunnan lieveilmiöihin – slummiutumiseen, kurjistumiseen ja syrjäytymiseen. He perustivat Lontoon köyhien kortteleihin kansalaiskeskuksia, setlementtejä, joissa tarjottiin rohkaisua, koulutusta ja tukea sosiaalisten ongelmien kanssa kamppaileville. Ensimmäinen setlementti, Toynbee Hall, perustettiin vuonna 1884 Lontoon East Endin työläiskortteliin. Työn lähtökohtana oli, ja on edelleen, luottamus ihmisten ja yhteisöjen kykyyn ratkaista ongelmia.

Setlementtiliike levisi nopeasti maailmalle. Suomeen se tuli ensimmäisen kerran jo 1890-luvulla, kun Alli Trygg-Helenius (1852-1926) perusti Helsingin Kallioon Kansankodin. Varsinaisen setlementtityön käynnistäjä oli Sigfrid Sirenius (1877-1961), jonka toimesta setlementtiliike asettui pysyvästi Suomeen vuonna 1918. Samana vuonna perustettiin Teollisuusseutujen Evankelioimisseura, myöhemmin nimeltään Suomen Setlementtiliitto.

Ensimmäinen Lontoon-mallin mukainen setlementtitalo, Kalliola, perustettiin Helsingin Kallioon vuonna 1919. Seuraavina vuosina työkeskuksia, setlementtejä, perustettiin mm. Viipuriin, Tampereelle, Kemiin ja Rovaniemelle. Työmuotoina olivat nuorisotyö, lastentarhat ja eri kansalaisryhmiä yhdistämään tarkoitetut luento- ja keskustelutilaisuudet.

Suomalaisen setlementtityön perusta on aina ollut sillan rakentaminen eri ryhmittymien välille. Liikkeen tavoitteena on alusta asti ollut pyrkimys edistää ihmisten välistä vuoropuhelua ja etsiä yhteiskunnallista konsensusta.

Suomen Setlementtiliiton ilme ja sen historia

Suomen Setlementtiliiton ilme on vuosikymmenten kuluessa muuttunut maltillisesti^selvennä. [1]^{[vanhentunut linkki]}

1918 perustettu Setlementtiliitto, tuolloin nimeltään Teollisuusseutujen Evankelioimisseura, käytti oman toimintansa tunnuksena ristinmerkkiä. Vuonna 1929 perustetun setlementtitoiminnan kuukausijulkaisun Yhdysside -lehden tunnukseksi luotiin ristinmerkin lisäksi kättelevät kädet.

1941 liiton nimi vaihtui Kristillis-yhteiskunnalliseksi Työkeskusliitoksi ja omaksui 1940-luvun kuluessa tunnuksekseen risti-ratas-merkin, joka oli alun perin toimintaan liittyvä kerhomerkki. 1983 liitto otti käyttöönsä nykyisen Suomen Setlementtiliitto nimen ja säilytti samalla risti-ratas-merkin virallisena tunnuksenaan.

2009 käyttöön otettu SETLEMENTTI-sana ja -kuvamerkki ovat koko setlementtiliikkeen Suomen toiminnan yhdistävä tunnus ja myös Suomen Setlementtiliiton virallinen tunnus.

Setlementtiliiton koordinoima Arvokas-ohjelma on järjestöjen verkosto, jonka tavoitteena on vuosina 2018–2021 eriarvoisuuden vähentäminen ja osallisuuden lisääminen järjestölähtöisin keinoin. Arvokas-avustusohjelma on Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAn toimeenpanema ja sitä rahoitetaan Veikkauksen tuotoilla. Arvokas-ohjelmassa on 25 hanketta.

Liiton puheenjohtajat

• Jaakko Gummerus 1918–1933
• J. H. Tunkelo 1934–1941
• Arvo Manner 1942–1948
• Heikki Waris 1949–1951
• Viljo Castrén 1952–1969
• Jukka Lehtinen 1970–1974
• Esko Koivu 1975–1977
• Viljo Ahtee 1978
• Kirsti Blomqvist 1978
• Martti Viitanen 1979–1980
• Kirsti Blomqvist 1980–1982
• Erkki Aho 1983–1988
• Tarja Halonen 1989–1995
• Esko Hänninen 1996–2008
• Pauliina Parhiala 2009–2010
• Irene Roivainen 2010–2014
• Pekka Haavisto 2015–2019
• Satu Mehtälä 2019–

Liiton pääsihteerit

• Sigfrid Sirenius 1918–1948
• Aaro Tolsa 1949–1951
• Topi Tarkka 1951–1971
• Urho Loikkanen 1971–1990
• Timo Lemmetyinen 1990–1992
• Risto Pontela 1992–2006
• Pentti Lemmetyinen 2006–

Setlementit Suomessa

• Ahjolan Setlementti, Tampere
• Auralan Setlementti, Turku
• Harjulan Setlementti, Lahti
• Hyvinkään Setlementti
• Hämeenlinnan Setlementti
• Joensuun Setlementti
• Jyränkölän Setlementti, Heinola
• Jyvälän Setlementti, Jyväskylä
• Kalliolan setlementti, Helsinki
• Setlementti Korson arkki
• Koskelan Setlementti, Äänekoski
• Kuopion Setlementti Puijola, Kuopio
• Kurikkalan Setlementti, Kurikka, Jurva
• Kyröskosken Setlementti, Kyrönkoski, Ikaalinen, Parkano, Ylöjärvi
• Lievestuoreen Setlementti, Lievestuore
• Linnalan Setlementti, Savonlinna
• Loisto Setlementti, Helsinki
• Setlementti Louhela, Järvenpää
• Mikkelin Setlementti
• Setlementti Naapuri, Tampere
• Setlementti Omapolku, Tampere, Pirkanmaa
• Setlementti Onnenkenkä, Espoo
• Setlementti Pori ry,
• Oulun Seudun Setlementti, Oulu
• Parkanon Setlementti, Parkano
• Pohjois-Kymin Setlementti, Kuusankoski
• Rientolan Setlementti, Tampere
• Rovalan Setlementti, Rovaniemi
• Saukkolan Setlementti, Tampere
• Setlementtinuorten Liitto, 7 piirijärjestöä
• Toimelan Setlementti, Helsinki
• Toivola-Luotolan Setlementti, Kemi
• Toukolan Setlementti, Kotka
• Tunturilan Setlementti, Kemijärvi
• Setlementti Ukonhattu, Leppävirta
• Vaasan Setlementti, Vaasa

Setlementtiliikkeen kansalaisopistot

Liiton jäsenjärjestöillä on 14 kansalaisopistoa eri paikkakunnilla:

• Ahjolan kansalaisopisto, Tampere
• Auralan kansalaisopisto, Turku
• Harjulan kansalaisopisto, Lahti
• Heinolan kansalaisopisto, Heinola
• Jyvälän kansalaisopisto, Jyväskylä
• Kainulan kansalaisopisto, Kajaani
• Kalliolan kansalaisopisto, Helsinki
• Kurikan kansalaisopisto, Kurikka
• Kyröskosken kansalaisopisto, Hämeenkyrö
• Lievestuoreen kansalaisopisto, Laukaa
• Linnalan kansalaisopisto, Savonlinna
• Vuolle Opisto, Oulu
• Rovaniemen kansalaisopisto, Rovaniemi
• Äänekosken kansalaisopisto, Äänekoski

Talous

Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustus nuorisojärjestöille:

• 2018: 425 000 €
• 2017: 403 000 €
• 2016: 403 000 €
• 2015: 367 500 €
• 2014: 360 000 €
• 2013: 360 000 €
• 2012: 360 000 €

Aiheesta muualla

• Suomen Setlementtiliitto