Suomen Kennelliitto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomen Kennelliitto - Finska Kennelklubben ry. on vuonna 1889 perustettu suomalainen koira-alan asiantuntijajärjestö. Kennelliittoon kuuluu yli 150 000 henkilöjäsentä. Samalla se toimii noin 1 900 suomalaisen koirayhdistyksen katto-organisaationa. Kennelliitto on Kansainvälisen Kennelliiton (FCI) ja Pohjoismaisen Kennelunionin (PKU) jäsen. Suomen Kennelliitto on Pohjoismaiden vanhin koirajärjestö.

Suomen Kennelliiton tehtävänä on rekisteröidä koiria, edistää puhdasrotuisten koirien jalostusta ja käyttöä sekä parantaa yleistä koiranpitoa Suomessa. Liittoon kuuluvat rotujärjestöt ja -yhdistykset vastaavat rotujensa terveydestä rakenteen, luonteen ja rodun käyttöominaisuuksien osalta.

Kennelliitto myöntää Suomessa järjestettävät viralliset koiranäyttelyt, kokeet ja kilpailut ja ylläpitää niiden sääntöjä. Kokeita on muun muassa seuraavissa lajeissa:

Kennelliitto yhdessä paikallisten kennelpiirien kanssa vastaa myös tuomareiden sekä koe- ja kehätoimitsijoiden koulutuksesta eri koemuotoihin.

Puhdasrotuiset koirat rekisteröidään Suomen Kennelliittoon. Kennelliitto pitää myös rekisteriä tunnistusmerkityistä monirotuisista koirista.

FCI-rotujen lisäksi Suomen kennelliitto on tunnustanut seuraavat FCI:ssä vielä hyväksymättömät rodut: tsekinpaimenkoira, lancashirenkarjakoira, amerikankääpiöterrieri, andalusianrottaterrieri, tenterfieldinterrieri, amerikaneskimokoira, hälleforsinkoira, tanskanpystykorva, valkoinen ruotsinhirvikoira, eestinajokoira, englantilais-venäläinen ajokoira, gotlanninajokoira, plottinajokoira, sininen pesukarhukoira, venäjänajokoira, venäjänbolonka ja prahanrottakoira.[1] Nämä rodut saavat täten osallistua Suomessa järjestettyihin virallisiin kansallisiin näyttelyihin, mutta eivät ole oikeutettuja kilpailemaan kansainvälisissä näyttelyissä CACIB:sta.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järjestäytyneen kenneltoiminnan katsotaan alkaneen Suomessa 1889, jolloin Helsingissä kokoontuneet noin kaksikymmentä henkilöä perustivat ruotsin- ja suomenkielisen Finska Kennelklubben – Suomen Kennelklubin. Ensimmäinen koiranäyttely pidettiin Helsingissä vuonna 1891 ja ensimmäinen metsästyskoe järjestettiin Turengissa vuonna 1893.

Vuonna 1934 joukko koiraharrastajia perusti Hämeenlinnassa Kennelklubin rinnalle suomenkielisen Suomen Kennelliiton. Suomen Kennelliitto ohitti jäsenmäärällään Kennelklubin jo ennen toista maailmansotaa. Finska Kennelklubben ja Suomen Kennelliitto sulautuivat yhdeksi organisaatioksi vuonna 1962.

Koiramme-lehti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koiramme-lehti on Suomen Kennelliiton julkaisema jäsenlehti, joka postitetaan kaikille Kennelliiton varsinaisille jäsenille. Lehdessä ilmoitetaan koiramaailman uutisista, käsitellään erilaisia koiraharrastuksia sekä julkaistaan kaikkien virallisten kisojen ja kokeiden tiedot. Lehti on myös tunnettu laajoista rotuesittelyistään, joita lehdessä on julkaistu suurimmasta osasta Suomessa esiintyviä roduista.

Lehti ilmestyy kymmenen kertaa vuodessa. Sen päätoimittaja on Tapio Eerola.

Koiranet-verkkopalvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kennelliitolla on useita sähköisiä palveluita. Koiranet-verkkopalveluihin kuuluvat:

Kennelliitto avasi 15. kesäkuuta 2005 yleisölle jalostustietojärjestelmän. Sinne tulevat kaikkien Suomeen rekisteröityjen koirien tiedot ja tulokset. Nykyisessä muodossaan järjestelmässä on rekisteröityjä koiria 1950-luvulta lähtien ja tuloksia vuodesta 1988 lähtien.

Kennelliitto kritiikkiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kennelliiton vahva asema ja määräävä markkina-asema koirien rekisteröinnissä ja sitä myöten myös koirankasvatuselinkeinon harjoittamisessa on aiheuttanut myös kritiikkiä. Lapin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan pro gradu tutkielma (Aho, Riitta - 2012) Aatteellinen yhdistys määräävässä markkina-asemassa - Tapaus Suomen Kennelliitto nostaa esille Suomen Kennelliitossa mm. seuraavia ongelmia: Kennelliiton keskittyneen vallankäytön, pakkojäsenyyden Kennelliittoon ja rotujärjestöihin virallisessa kasvatustoiminnassa, jäsenistön minimaalisen vaikutusvallan yhdistyksessä, sekä erilaisten epäjohdonmukaisten rangaistusten jakamisen jäsenistölle ilman juridista perustaa. Aho ehdottaa tutkielmassa Kennelliiton sääntöjen muuttamista sellaisiksi, että ne vastaisivat yhdistyslain vaatimuksia ja palauttaisivat todellisen vallankäytön takaisin jäsenistölle. [2]

Suomen suosituimmat rodut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kennelliitto julkaisee myös vuotuisesti kunkin vuoden rekisteröitimääriin perustuvan luettelon Suomen suosituimmista koiraroduista. Vuonna 2013 50 suosituinta rotua Suomessa olivat seuraavat:[3]

  1. labradorinnoutaja
  2. suomenajokoira
  3. saksanpaimenkoira
  4. jämtlanninpystykorva
  5. kultainennoutaja
  6. suomenlapinkoira
  7. shetlanninlammaskoira
  8. jackrussellinterrieri
  9. kääpiösnautseri
  10. chihuahua, pitkäkarvainen
  11. harmaa norjanhirvikoira
  12. chihuahua, lyhytkarvainen
  13. tiibetinspanieli
  14. cockerspanieli
  15. cavalierkingcharlesinspanieli
  16. suomenpystykorva
  17. mäyräkoira, karkeakarvainen
  18. siperianhusky
  19. mittelspitz
  20. pitkäkarvainen collie
  21. karjalankarhukoira
  22. beagle
  23. bichon frisé
  24. kääpiövillakoira
  25. havannankoira/ranskanbulldoggi
  26. havannankoira/ranskanbulldoggi
  27. kleinspitz
  28. coton de tuléar
  29. kääpiöpinseri
  30. espanjanvesikoira/bordercollie
  31. espanjanvesikoira/bordercollie
  32. berninpaimenkoira
  33. cairnterrieri
  34. kiinanharjakoira
  35. valkoinen länsiylämaanterrieri
  36. lagotto romagnolo
  37. rottweiler
  38. staffordshirenbullterrieri
  39. pohjanpystykorva/keskikokoinen villakoira
  40. pohjanpystykorva/keskikokoinen villakoira
  41. englanninspringerspanieli
  42. karkeakarvainen saksanseisoja
  43. novascotiannoutaja
  44. yorkshirenterrieri
  45. mopsi
  46. parsonrussellinterrieri
  47. australianpaimenkoira
  48. itäsiperianlaika
  49. tanskandoggi
  50. mäyräkoira, lyhytkarvainen

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Uusia rotuja Suomessa. Suomen Kennelliitto, 14.12.2012. Haettu 15.12.2012
  2. https://www.doria.fi/handle/10024/86235
  3. SKL. (2014). Suosituimmat rodut 2013. Suomen Kennelliitto (SKL). Viitattu 28.1.2014.