Momenttimagnitudi
Wikipedia
Momenttimagnitudin asteikon esitti vuonna 1979 Tom Hanks ja Hiroo Kanamori.
Seismologit käyttävät sitä määrittämään maanjäristyksestä vapautuvaa energiaa samaan tapaan kuin Richterin asteikkoa.
Momenttimagnitudi MW määritellään seuraavan kaavan mukaan:
jossa M0 on seisminen momentti mitattuna dyne-senttimetreinä (dyn·cm = 10−7N·m). SI-yksiköissä kaava on seuraavanlainen:
Vakiot tässä kaavassa on valittu niin, että se vastaa karkeasti muita asteikkoja, kuten Richterin asteikkoa.
Yksi etu momenttimagnitudissa muihin asteikkoihin verrattuna on se, että se ei saturoi eli kyllästy yläpäässä. Toisin sanoen sillä ei ole arvoa, jonka jälkeen kaikki suuret maanjäristykset saavat saman arvon. Tämän vuoksi momenttimagnitudi on nykyään yleisimmin käytetty asteikko suurissa maanjäristyksissä.
USGS ei käytä momenttimagnitudia maanjäristyksissä, jonka suuruus on alle 3,5.
[muokkaa] Energia
Energia on 1/2000 kertaa momentti.
Käytettäessä 1MtTNT = 4PJ = 4 * 1015J:
Käytettäessä EMt (equivalent Mt) maan järisemisen vertaamiseen, kerrotaan Mt-luku luvulla 1000/15 sen tutkimuksen perusteella, että 1000 tonnia räjähdettä vastaa noin 4 magnitudin maanjäristystä:
Tästä kaavasta voidaan päätellä, että tarvitaan noin 32-kertainen energiamäärä, jotta järistys olisi yhden magnitudin verran suurempi. Kuuden magnitudin maanjäristys vastaisi siis noin 1,1 megatonnia räjähdettä.[1]
[muokkaa] Viitteet
[muokkaa] Aiheesta muualla
- USGS: What is moment magnitude? (englanniksi)
- USGS: Magnitude and intensity (englanniksi)






