Kalatalousalue
Kalatalousalue on kalastuslain[1] (10.4.2015/379) mukainen julkisoikeudellinen yhdistys, jonka tarkoituksena on kehittää alueensa kalataloutta sekä edistää jäsentensä yhteistoimintaa kalavarojen kestävän käytön ja hoidon järjestämiseksi. Kalatalousalueen jäseniä ovat alueen kalastusoikeuden haltijat sekä valtakunnalliset kalastusalan järjestöt.lähde?
Kalatalousalueeseen voi kuulua yhden tai useamman kunnan alueella olevia vesiä, jotka muodostavat kalataloudellisesti yhtenäisen alueen ja joiden kalastusoloja järjestettäessä on asianmukaista soveltaa yhtenäisiä toimenpiteitä. Kalatalousalueen jäseniä ovat alueen kalastusoikeuden haltijat, joka yhteisen vesialueen tapauksessa on osakaskunta, sekä MMM:n päätöksellään vahvistamat valtakunnalliset kalastusalan järjestöt.[2] Kalastusoikeuden omistajien jäsenyys on pakollinen.[3] [4]Kalastuslaissa kalatalousalueelle osoitetut tehtävät ovat luonteeltaan julkisoikeudellisia, minkä takia mm. kalatalousalueen toimihenkilö toimii virkavastuulla. Ely-keskus voi tulosohjata kalatalousaluetta.[5] Kalatalousalueen toimihenkilöitä sitovat hallintolain määräykset. [6] Erityisesti julkisoikeudellista toimintaa sitovat hyvän hallinnon periaatteet[7]. Juoksevien asioiden hoitamista varten kalatalousalueella voi olla isännöitsijä.lähde? On syytä huomata ettei kalatalousalue ole kalastusoikeuden omistaja, vaan julkisoikeudellinen yhdistys.[8]
Kalatalousalueen tärkein instrumentti käytännön asioiden linjaamisessa on käyttö- ja hoitosuunnitelma. Tässä asiakirjassa määrätään ne pääperiaatteet, joiden mukaan kalavesiä käytetään ja hoidetaan. Asiakirja on pakottava.[4] Kalavesien osakaskuntien on otettava huomioon nämä linjaukset omia päätöksiä tehdessään. Käyttö- ja hoitosuunnitelma on vahva asiakirja; sen linjauksia ottavat huomioon myös oikeusistuimet sekä myös hallinto-oikeudet. Käyttö- ja hoitosuunnitelman karttoihin merkityille alueille voidaan Ely-keskuksen toimesta antaa pakkolupia vesialueenomistus ohittaen.[4][9][10] Ely-keskuksella on oikeus hyväksyä tai hylätä käyttö- ja hoitosuunnitelman sisältö.[11] Kalatalousalue harjoittaa siis ”lain nojalla tapahtuvaa päätöksentekoa toisen edusta, oikeudesta tai velvollisuudesta ja velvoittavan määräyksen antamista. Lain nojalla tapahtuva tosiasiallinen puuttuminen toisen etuun tai oikeuteen on julkisen vallan käyttöä.” [12]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Ajantasainen lainsäädäntö: Kalastuslaki 379/2015 finlex.fi. Edita. Viitattu 23.8.2019.
- ↑ MMM vahvisti valtakunnalliset kalastusalan jaerjestöt 2/ SAKL, telegram.
- ↑ Yhdistymisvapaus Vealo Verkkosivu yhdistymisvapaudesta.
- ↑ a b c Kalastuslaki (23§, 41§ ja 13§) finlex.fi.
- ↑ Kalatalousalueiden tehtävät finlex.fi.
- ↑ OM Hallintolaki oikeusministerio.
- ↑ hyvän hallinnon periaatteet
- ↑ Hyvän hallinnon opas kalatalousalueille Sivu 30. KKL. Viitattu 18.11.2022.
- ↑ Uusi kalastuslaki heikentää omistajan perusoikeuksia Mtk.
- ↑ Eihän näin voi tapahtua Suomessa Maanomistaja lehti.
- ↑ Käyttö- ja hoitosuunnitelma Kalatalouden Keskusliitto.
- ↑ Olli Mäenpää: Hallintolaki ja hyvän hallinnon takeet., s. 49. Edita Publishing Oy, 2008.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kalatalousalueet Helsinki: MMM. Viitattu 17.3.2020.
- Kalatalousalueiden ensimmäiset kokoukset Helsinki: Ely. Viitattu 17.3.2020. [vanhentunut linkki]
- Kalatalousalueet Kalatalouden keskusliitto.
| ||||||||||