Akava
| Korkeasti koulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö AKAVA | |
|---|---|
![]() {{{kuvateksti}}} |
|
| Perustettu | 1950 |
| Toimiala | Ammattijärjestöjen keskusjärjestö |
| Kotipaikka | Helsinki |
| Puheenjohtaja | Sture Fjäder |
| Jäsenmäärä | 500 000 |
| Sivusto | www.akava.fi[1] |
| Jäsenlehti | Akavalainen, ilmestyy vuoden 2013 alusta lukien vain verkkolehtenä |
Akava on korkeasti koulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Sen jäsenkunnassa on sekä palkansaajia että yrittäjiä ja ammatinharjoittajia. Nykyään Akavalla on noin 573 000 jäsentä, ja siihen kuuluu 35 jäsenjärjestöä. Akava on ay-keskusjärjestöistä ainoa, jonka jäsenmäärä kasvaa. Kasvu selittyy pitkälti nuorten koulutustason nousulla.
Akava perustettiin 14. joulukuuta 1950 nimellä Akateeminen Yhteistyövaltuuskunta. Tätä edelsi keväästä 1950 toiminut Akateemis-ammatillinen Valtuuskunta. Perustettaessa Akavaan meni mukaan kaksitoista järjestöä, joihin kuului yhteensä noin 12 000 jäsentä. Järjestö rekisteröitiin vuonna 1954 nimellä AKAVA.[1]
Akavalaiset työskentelevät lähinnä esimies-, asiantuntija- ja opetustehtävissä. Akavalaisista 55 prosenttia on suorittanut vähintään ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon. Akavan suurimmat jäsenjärjestöt ovat Opetusalan ammattijärjestö (OAJ), Uusi Insinööriliitto (UIL), Tekniikan Akateemisten liitto (TEK), Suomen Ekonomiliitto (SEFE), Suomen Lääkäriliitto, Akavan Erityisalat ja Tradenomiliitto. Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVA on Akavan hallituksen alainen toimielin, joka vastaa opiskelijoiden edunvalvonnasta.
Akava sopii tulopoliittiset kokonaisratkaisut sekä muut keskitetyt työmarkkinasopimukset, joiden pohjalta jäseniä koskevat palkat ja muut palvelussuhteen ehdot neuvotellaan. Akavaan kuuluu kaksi neuvottelujärjestöä: julkisella sektorilla Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ja yksityisellä sektorilla Ylemmät Toimihenkilöt YTN. Myös jäsenliitot neuvottelevat sopimuksista.
Sisällysluettelo |
Jäsenliitot [muokkaa]
Nykyiset [muokkaa]
Akavaan kuuluu nykyisin 35 jäsenliittoa.[2] Suluissa liittymisvuosi. Jos nimi on muuttunut, vuosi on alkuperäisen liittymisen mukaan.
- Agronomiliitto (1950)
- Akavan Erityisalat (1972)
- Akavan kirkolliset ammattiliitot (2000)
- Akavan Yleinen Ryhmä (1967)
- Diakoniatyöntekijöiden Liitto (1973)
- Driftingenjörsförbundet i Finland (1976)
- Kirkon Nuorisotyöntekijät (2009)
- Kuntien Tekniset KTK (2009)
- Luonnontieteiden akateemisten liitto (1950)
- Metsänhoitajaliitto (1950)
- Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ (2009)
- Opetusalan Ammattijärjestö OAJ (1976)
- Professoriliitto (1973)
- Päällystöliitto (2009)
- Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia (1972)
- Suomen Arkkitehtiliitto SAFA (1974)
- Suomen Ekonomiliitto (1977)
- Suomen Eläinlääkäriliitto (1952)
- Suomen Farmasialiitto (1952)
- Suomen Hammaslääkäriliitto (1950)
- Suomen Lakimiesliitto (1951)
- Suomen Lääkäriliitto (1950)
- Suomen Psykologiliitto (1957)
- Suomen Puheterapeuttiliitto (1967)
- Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL (2012)
- Suomen Työterveyshoitajaliitto (1974)
- Tekniikan Akateemisten Liitto TEK (1976)
- Terveystieteiden akateemiset johtajat ja asiantuntijat (2001)
- Tieteentekijöiden liitto (1962)
- Tradenomiliitto (1996)
- Upseeriliitto (1952)
- Uusi Insinööriliitto (1976)
- Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut (1950)
- Ympäristöasiantuntijoiden Keskusliitto (1993)
- YTY & Valmentajat (1992)
Entiset [muokkaa]
Akavaan on kuulunut aiemmin lukuisia liittoja, jotka on sittemmin lakkautettu tai yhdistetty osaksi suurempia kokonaisuuksia. Monet akavalaisista liitoista ovat lisäksi vaihtaneet nimeään. Osaan näistä kuului vain muutama kymmenen työntekijää.
- Agronomien yhdistys (1950-70) (1975-82)
- Agronomivirkamiehet ja toimihenkilöt (1971-1974)
- Akavan Erityisalojen Keskusliitto (1972-2004)→Akavan Erityisalat
- Alemman oikeustutkinnon suorittaneiden yhdistys (1954-59)
- Geofyysikkojen Liitto (1955–1993)→YKL
- Geologiliitto (1954–1993)→YKL
- Hallinto-opin kandidaatit (1973-86)
- Helsingin yliopiston opettaja- ja virkamiesyhdistys (1950–75)
- Insinööriliitto (1976-2007)→Uusi Insinööriliitto
- Julkisen hallinnon ekonomit (1968–76)
- Kadettikunta (1952-58)→Upseeriliitto
- Kansakouluntarkastajien Yhdistys (1964–69)
- Kansalais- ja Työväenopistojen Rehtorit (1957–1960, 1967–85?)
- Kauppaoppilaitosten Opettajain Yhdistys (1964–?)→OAJ
- Kirjastovirkailijayhdistys, Suomen kirjastonhoitajat (1954-66)
- Kirjastonhoitajien Keskusliitto (1967–91)
- Korkeakouluinsinöörien ja Arkkitehtien Keskusliitto KAL (1976-1993)→TEK
- Korkeakoulujen Professoriliitto (1973)→Professoriliitto
- Kotitalouden Kandidaatit (1954–77)
- Koulujen Musiikinopettajat (1962–70)
- Kuvaamataidonopettajain liitto (1956–?)
- Käsityönopettajien Liitto (1963–?)
- Museoalan ammttiyhdistys (1961-1975)
- Museoalan ammattiliitto (1976)
- Oppikoulunopettajien Keskusjärjestö (1967–72)
- Oulun yliopiston opettaja- ja virkamiesyhdistys (1969–71)
- Sibelius-Akatemian Opettajat ja Virkailijat (1968–?)
- Sosiaalihuollon Aluehallinnon Viran- ja toimenhaltijain Yhdistys (1965–71)
- Sosiaalityöntekijäin liitto (1972-2001)→Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia
- Suomen Kanttoriurkuriliitto (1973-2005)
- Suomen Kemistiliitto (1950–2000)→Luonnontieteiden Akateemisten Liitto
- Suomen Kirkon Pappisliitto (1950–2005)
- Suomen Kirkon Sisarliitto (1973-90)
- Suomen Matemaatikko- ja Fyysikkoliitto (1962–1983)→TEK
- Suomen Valtiotieteilijöiden Liitto SVAL (1950-2012)→Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut
- Teknilisten Oppilaitosten Opettajiain yhdistys (1961-88)→OAJ
- Tieteenharjoittajain liitto (1962-70)
- Suomen Naisteologiyhdistys (1967–69)
- Suomen Voimistelunopettajaliitto (1958–)→OAJ
- Tampereen yliopiston opettaja- ja virkamiesyhdistys (1965–71)
- Tampereen yliopiston henkilökuntayhdistys (1972-79?)
- Teknillisen korkeakoulun opettaja- ja virkamiesyhdistys (1950–)
- TV-Ohjaajat ja Toimittajat (1967–71)
- Valtion alueellisen sivistyshallinnon virkamiehet →AEK
- Valtionoppikoulujen Opettajaliitto (1950–?)→OAJ
- Varanotaarit (1953–?)
- Vesi- ja Kalatalousmiehet (1962–1980)
- Vesi- ja Kalatalousalan ammattijärjestö (1981-?)
- Yhteiskunnallisen korkeakoulun opettaja- ja virkamiesyhdistys (1962-65)
- Yksityisoppikoulunopettajain Yhdistys (1950–?)→OAJ
- Yleisarkistojen Virkamiesyhdistys (1956–?)
- Yliopistojen ja korkeakoulujen lehtorien liitto (1970–?)→OAJ
- Ympäristöalojen ammattijärjestö (?–1993)→YKL
Puheenjohtaja [muokkaa]
Akavan puheenjohtajaksi valittiin 25. toukokuuta 2011 nelivuotiskaudeksi Suomen Ekonomiliiton Sture Fjäder.[3] Hän seuraa tehtävässä Matti Viljasta.
Hallituksen varapuheenjohtajat ovat Olli Luukkainen (OAJ), Eeva Rantala (Tieteentekijöiden liitto), Salla Luomanmäki (Akavan Erityisalat) ja Heikki Pälve (Suomen Lääkäriliitto).
Entiset puheenjohtajat[4] [muokkaa]
- Risto Niini, hallituksen pj 1951–1956
- Esko Kangas, hallituksen pj 1957–1958
- Paavo Kajanoja, hallituksen pj. 1959–1961
- Kullervo Kuusela, hallituksen pj 1962–1965
- Juhani Salminen, hallituksen pj 1966–1970
- Aulis Eskola, hallituksen pj 1971–1976
- Paavo Ravila, keskusjärjestön pj 1954–1956
- Risto Niini, keskusjärjestön pj 1957–1965
- Kullervo Kuusela, keskusjärjestön pj 1966–1970
- Samuli Apajalahti, keskusjärjestön pj 1976–1982
- Raimo Lehtinen, keskusjärjestön pj 1982–1991
- Voitto Ranne, keskusjärjestön pj 1991–1995
- Mikko Viitasalo, keskusjärjestön pj 1995–1999
- Risto Piekka, keskusjärjestön pj 1999–2007
- Matti Viljanen, keskusjärjestön pj 2007–2011
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Seppo Alhonsuo: Akava, akateemisten keskusjärjestö. Teoksessa Esko Leskinen (toim.) Työmarkkinajärjestöt (Weilin+Göös 1970), s. 95–108.
- ↑ Akava: Akavan organisaatio Viitattu 23.6.2009.
- ↑ Sture Fjäder valittiin Akavan puheenjohtajaksi Akava ry, viitattu 25.5.2011
- ↑ Akava: Akavan historiaa Viitattu 23.6.2009.
Sivulta puuttuu 