Akava

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Korkeasti koulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö AKAVA
{{{kuvateksti}}}
{{{kuvateksti}}}
Perustettu 1950
Toimiala Ammattijärjestöjen keskusjärjestö
Kotipaikka Helsinki
Puheenjohtaja Sture Fjäder
Jäsenmäärä 580 000
Sivusto www.akava.fi[1]
Jäsenlehti Akavalainen, ilmestyy vuoden 2013 alusta lukien vain verkkolehtenä

Akava on korkeasti koulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Sen jäsenkunnassa on sekä palkansaajia että yrittäjiä ja ammatinharjoittajia. Nykyään Akavalla on noin 580 000 jäsentä[1], ja siihen kuuluu 35 jäsenjärjestöä. Akava on ay-keskusjärjestöistä toiseksi suurin ja ainoa, jonka jäsenmäärä kasvaa. Kasvu selittyy pitkälti nuorten koulutustason nousulla.

Akava perustettiin 14. joulukuuta 1950 nimellä Akateeminen Yhteistyövaltuuskunta. Tätä edelsi keväästä 1950 toiminut Akateemis-ammatillinen Valtuuskunta. Perustettaessa Akavaan meni mukaan kaksitoista järjestöä, joihin kuului yhteensä noin 12 000 jäsentä. Järjestö rekisteröitiin vuonna 1954 nimellä AKAVA.[2]

Akavalaiset työskentelevät lähinnä esimies-, asiantuntija- ja opetustehtävissä. Akavalaisista 55 prosenttia on suorittanut vähintään ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon. Akavan suurimmat jäsenjärjestöt ovat Opetusalan ammattijärjestö (OAJ), Uusi Insinööriliitto (UIL), Tekniikan Akateemisten liitto (TEK), Suomen Ekonomiliitto (SEFE), Suomen Lääkäriliitto, Akavan Erityisalat ja Tradenomiliitto. Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVA on Akavan hallituksen alainen toimielin, joka vastaa opiskelijoiden edunvalvonnasta.

Akava sopii tulopoliittiset kokonaisratkaisut sekä muut keskitetyt työmarkkinasopimukset, joiden pohjalta jäseniä koskevat palkat ja muut palvelussuhteen ehdot neuvotellaan. Akavaan kuuluu kaksi neuvottelujärjestöä: julkisella sektorilla Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ja yksityisellä sektorilla Ylemmät Toimihenkilöt YTN. Myös jäsenliitot neuvottelevat sopimuksista.

Jäsenliitot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Akavaan kuuluu nykyisin 35 jäsenliittoa.[3] Suluissa liittymisvuosi. Jos nimi on muuttunut, vuosi on alkuperäisen liittymisen mukaan.

Entiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Akavaan on kuulunut aiemmin lukuisia liittoja, jotka on sittemmin lakkautettu tai yhdistetty osaksi suurempia kokonaisuuksia. Monet akavalaisista liitoista ovat lisäksi vaihtaneet nimeään. Osaan näistä kuului vain muutama kymmenen työntekijää.

Puheenjohtaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Akavan puheenjohtajaksi valittiin 25. toukokuuta 2011 nelivuotiskaudeksi Suomen Ekonomiliiton Sture Fjäder.[4] Hän seuraa tehtävässä Matti Viljasta.

Hallituksen varapuheenjohtajat ovat Olli Luukkainen (OAJ), Eeva Rantala (Tieteentekijöiden liitto), Salla Luomanmäki (Akavan Erityisalat) ja Heikki Pälve (Suomen Lääkäriliitto).

Entiset puheenjohtajat[5][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.akava.fi/uutishuone/ajankohtaiset/akavan_jasenmaara_kasvoi_edelleen.8001.news
  2. Seppo Alhonsuo: Akava, akateemisten keskusjärjestö. Teoksessa Esko Leskinen (toim.) Työmarkkinajärjestöt (Weilin+Göös 1970), s. 95–108.
  3. Akava: Akavan organisaatio Viitattu 23.6.2009.
  4. Sture Fjäder valittiin Akavan puheenjohtajaksi Akava ry, viitattu 25.5.2011
  5. Akava: Akavan historiaa Viitattu 23.6.2009.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]