Akava

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Korkeasti koulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö AKAVA
{{{kuvateksti}}}
{{{kuvateksti}}}
Perustettu 1950
Toimiala Ammattijärjestöjen keskusjärjestö
Kotipaikka Helsinki
Puheenjohtaja Sture Fjäder
Jäsenmäärä 580 000
Sivusto www.akava.fi[1]
Jäsenlehti Akavalainen, ilmestyy vuoden 2013 alusta lukien vain verkkolehtenä

Akava on korkeasti koulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Sen jäsenkunnassa on sekä palkansaajia että yrittäjiä ja ammatinharjoittajia. Tammikuussa 2014 Akavalla oli noin 585 000 jäsentä.[1] Siihen kuuluu 35 jäsenliitoa. Akava on ay-keskusjärjestöistä toiseksi suurin ja ainoa, jonka jäsenmäärä kasvaa. Kasvu selittyy pitkälti nuorten koulutustason nousulla.lähde?

Akavalaiset työskentelevät lähinnä esimies-, asiantuntija- ja opetustehtävissä. Akavalaisista 55 prosenttia on suorittanut vähintään ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon. Akavan suurimmat jäsenjärjestöt ovat Opetusalan ammattijärjestö (OAJ), Insinööriliitto (IL), Tekniikan Akateemisten Liitto TEK, Suomen Ekonomiliitto (SEFE), Suomen Lääkäriliitto, Akavan Erityisalat ja Tradenomiliitto (TRAL). Opiskelijoiden edunvalvonnasta vastaa Akavan hallituksen alainen toimielin Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVA.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Akava perustettiin 14. joulukuuta 1950 nimellä Akateeminen Yhteistyövaltuuskunta. Tätä edelsi keväästä 1950 toiminut Akateemis-ammatillinen Valtuuskunta. Perustettaessa Akavaan meni mukaan kaksitoista järjestöä, joihin kuului yhteensä noin 12 000 jäsentä. Järjestö rekisteröitiin vuonna 1954 nimellä AKAVA.[2]

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Akava sopii tulopoliittiset kokonaisratkaisut sekä muut keskitetyt työmarkkinasopimukset, joiden pohjalta jäseniä koskevat palkat ja muut palvelussuhteen ehdot neuvotellaan.

Akavaan kuuluu kaksi neuvottelujärjestöä: julkisella sektorilla Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ja yksityisellä sektorilla Ylemmät Toimihenkilöt YTN. Myös jäsenliitot neuvottelevat sopimuksista.

Jäsenliitot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Akavaan kuuluu nykyisin 35 jäsenliittoa.[3] Suluissa liittymisvuosi. Jos nimi on muuttunut, vuosi on alkuperäisen liittymisen mukaan.

Entiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Akavaan on kuulunut aiemmin lukuisia liittoja, jotka on sittemmin lakkautettu tai yhdistetty osaksi suurempia kokonaisuuksia. Monet akavalaisista liitoista ovat lisäksi vaihtaneet nimeään. Osaan näistä kuului vain muutama kymmenen työntekijää.

Puheenjohtaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Akavan puheenjohtajaksi valittiin 25. toukokuuta 2011 nelivuotiskaudeksi Suomen Ekonomiliiton Sture Fjäder.[4] Hän seurasi tehtävässä Matti Viljasta.

Kaudella 2014–2015 hallituksen varapuheenjohtajia ovat Olli Luukkainen (OAJ), Heikki Kauppi (Tekniikan akateemiset TEK), Lotta Savinko (Suomen Ekonomiliitto) ja Jyrki Wallin (Agronomiliitto).[5]

Entiset puheenjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallituksen puheenjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskusjärjestön puheenjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Jäsenmäärät Akava. Viitattu 20.11.2014.
  2. Seppo Alhonsuo: Akava, akateemisten keskusjärjestö. Teoksessa Esko Leskinen (toim.) Työmarkkinajärjestöt (Weilin+Göös 1970), s. 95–108.
  3. Jäsenjärjestöt Akava. Viitattu 20.11.2014.
  4. Sture Fjäder valittiin Akavan puheenjohtajaksi Akava ry, viitattu 25.5.2011
  5. Akavan hallitus kaudella 2014–2015 Akava. Viitattu 20.11.2014.
  6. Akavan historiaa Akava. Viitattu 20.11.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]