Sibylla (Ruotsin prinsessa)
| Prinsessa Sibylla | |
|---|---|
| Västerbottenin herttuatar | |
 Prinsessa Sibylla (1908–1972) häittensä aikoihin. | |
| Syntynyt |
18. tammikuuta 1908 Friedensteinin linna, Gotha, Thüringen, Saksa |
| Kuollut |
28. marraskuuta 1972 (64 vuotta) Tukholma, Ruotsi |
| Lapset |
Margaretha Birgitta Désirée Christina Kaarle XVI Kustaa |
| Koko nimi | Sibylla Calma Maria Alice Bathildis Feodora |
| Suku | Saksi-Coburg-Gotha |
| Isä | Charles Edward |
| Äiti | Victoria Adelheid |
.jpg)
Sibylla Calma Marie Alice Bathildis Feodora (18. tammikuuta 1908 Friedensteinin linna, Gotha, Thüringen, Saksan keisarikunta – 28. marraskuuta 1972 Tukholma, Ruotsi) oli syntyjään Saksi-Coburg-Gothan prinsessa ja avioiduttuaan Ruotsin perintöprinssin Kustaa Aadolfin kanssa vuonna 1932, hänestä tuli Ruotsin prinsessa ja Länsipohjan herttuatar. Vuodesta 1965 lähtien hän oli Ruotsin ensimmäinen nainen, kun kuningatar Louise kuoli ja kuningas Kustaa VI Aadolf jäi leskeksi. Prinsessa Sibylla oli kuningas Kaarle XVI Kustaan äiti.
Biografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Prinsessa Sibylla syntyi Albanyn herttua Karl Edvard Sachsen-Coburg-Gothalle ja Victoria Adelheidille, joka kuului Schleswig-Holstein-Sonderburg-Glücksburgin sukuun. Sama suku hallitsee edelleenkin Tanskaa. Hän kävi ensin koulua kotonaan ja lähti sitten opiskelemaan Coburgin Alexandrinenschuleen. Sen jälkeen hän opiskeli taiteiden Kunstgewerbeschulessa Weimarin kaupungissa.
Ruotsin prinsessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sibylla tapasi Lontoossa 1931 Ruotsin perintöprinssin Kustaa Aadolfin, ja he ihastuivat toisiinsa. He menivät kihloihin Callenbergin linnassa Coburgissa 16. kesäkuuta 1932, ja heidät vihittiin 19. lokakuuta 1932 Moritz-kirkossa samassa kaupungissa. Prinssipari muutti asumaan Haagan linnaan Tukholmaan, ja he saivat vuosina 1934–1943 neljä tytärtä, niin kutsutut ”Hagan prinsessat” (ruots. Hagasessorna):
- Margaretha (s. 1934)
- Birgitta (s. 1937)
- Désirée (s. 1938)
- Christina (s. 1943)
ja lopuksi kruununprinssin
- Kaarle Kustaa (s. 1946)
Saksalaisena Sibyllan oli vaikea aluksi tulla hyväksytyksi uudessa kotimaassaan.lähde? Yleinen vastenmielisyys saksalaisia kohtaan kohdistui häneen myös toisen maailmansodan aikana. Prinsessaa oli nuorempana kuvattu avoimeksi ja eloisaksi henkilöksi, mutta ajan myötä hän muuttui hiljaiseksi ja varautuneeksi.lähde? Sekä prinsessa että prinssi Kustaa Aadolf yrittivät luoda myönteisen suhteen lehdistöön, mutta se oli vaikeaa. [1]
Prinsessan puoliso kuoli lento-onnettomuudessa Kastrupin kentällä Tanskassa 26. tammikuuta 1947, kun hän oli palaamassa metsästysmatkalta Hollannista. Yhtäkkiä prinsessa jäi yksin viiden lapsen kanssa. Kaarle XVI Kustaa on myöhemmin aikuisena kertonut,lähde? miten heidän elämänsä muuttui isän kuoltua ja miten perhe muutti 1950 Tukholman kuninkaanlinnaan Hagasta. Lastenhoitaja Ingrid 'Nenne' Björnbergistä tuli Sibyllan läheinen ystävä lasten ollessa pieniä. Nuorin lapsi Kaarle Kustaa oli vasta vuoden ikäinen isän kuollessa.
Miehensä kuoltua prinsessa Sibylla eli lastensa kanssa ja heidän vuokseen. Hän jatkoi edustustyötään kuningas Kustaa VI Aadolfin vierellä ja hänestä tuli ”valtakunnan ensimmäinen nainen” kuningatar Louisen kuoltua 7. maaliskuuta 1965. Tämä arvonimi Sibyllalla säilyi hänen kuolemaansa asti.
Prinsessa oli ulkoilmaihminen ja liikkui mielellään luonnossa. Kiinnostuksen luontoa kohtaan hän antoi perintönä lapsilleen, varsinkin Kaarle Kustaalle, joka oli myös aktiivinen partioliikkeessä. Kukat, maalaus ja autoilu olivat prinsessalle mieluisia.lähde? Hän sisusti mielellään kesäasuntoaan Hagabergissä Sollidenin lähellä Öölannissa.
Kun hänen äitinsä, arkkiherttuatar Victoria Adelheid kuoli vuonna 1970, Sibyllasta tuli noin 200 miljoonan Ruotsin kruunun perinnön myötä Ruotsin rikkain nainen.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lagerstedt, Lars: "Prinsessan Sibylla in memoriam", Anno 72. Stockholm 1973. s. 125 alk.
- Lundquist, Brita: artikkeli teoksessa Svenska män och kvinnor, osa 7. Stockholm 1954, s. 1 alk.
- Ruotsin Kuningashuoneen virallinen nettisivu (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Aktuellt 1973, K G Bertmarks förlag 1973. ISSN 0343-6993
- ↑ Sibyllasta Ruotsin rikkain nainen. Helsingin Sanomat, 7.10.1970, s. 8. Näköislehti (maksullinen). Viitattu 7.10.2020.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sibylla (Ruotsin prinsessa) Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||
