The Notorious B.I.G.
Wikipedia
| Christopher George Latore Wallace | |
|---|---|
| Syntynyt | 21. toukokuuta 1972 Manhattan, New York, Yhdysvallat |
| Kuollut | 9. maaliskuuta 1997 (24 vuotta) Los Angeles, California, Yhdysvallat |
| Taiteilijanimet | The Notorious B.I.G., Biggie Smalls, Frank White, Biggie ja Big Poppa |
| Kotipaikka | Brooklyn, New York, Yhdysvallat |
| Aktiivisena | 1992 - 1997 |
| Tyylilajit | Rap, East Coast Rap Gangsta rap |
| Yhtyeissä | Junior M.A.F.I.A. |
| Levy-yhtiöt | Bad Boy Records |
Christopher George Latore Wallace (21. toukokuuta, 1972 – 9. maaliskuuta, 1997), tunnetaan myös nimillä Biggie Smalls, Frank White sekä parhaiten The Notorious B.I.G. (Business Instead of Game ja kuolemansa jälkeen Books Instead of Guns), oli amerikkalainen hip-hop -artisti. Hän oli yksi merkittävimmistä räppäreistä New Yorkissa 1990-luvulla aikana, jolloin silloista "skeneä" dominoivat Californian osavaltion suuret nimet kuten Ice Cube, Dr. Dre, Snoop Dogg ja Tupac. Hän tuli tunnetuksi vuoden 1994 debyyttialbumillaan Ready to Die, joka on ainut hänen elinaikanaan julkaistu albumi. Häntä ammuttiin 9. maaliskuuta 1997 ja kuoli saaminsa osumiin heti. Kuoleman jälkeinen Life After Death (1997) oli suuri menestys ja takasi Biggien kuolemanjälkeisen menestyksen. Hän on inspiroinut ja inspiroi vielä edelleen monia rap-muusikoita ympäri maailman.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historiaa
[muokkaa] Nuoruus ja ensiaskeleet tähdeksi
Christopher Wallace syntyi Brooklynissa ja hän oli perheen ainut lapsi, isä jätti perheen hänen ollessaan vasta kaksi vuotias. Hän menestyi erittäin hyvin koulussa ja sai hyviä arvosanoja. 12-vuotiaasta saakka hän myi huumeita kaduilla äitinsä tietämättä. Hän meni myöhemmin roomalaiskatoliseen kouluun, jossa hänen hyvät arvosanat psysyivätkin suhteellisen samana, kuitenkin hänelle kehittyi hieman tylympi asenne, jonka muutkin huomasivat. Hän joutui pidätetyksi vuonna 1989 aseiden laittomasta myynnistä ja sai ehdollista vankeutta. Biggie joutui vankilaan 9 kuukaudeksi huumekaupoistaan vuosi myöhemmin. Vankilasta päästyään hän nauhoitti ensimmäisen demonauhansa Mr. Ceen kanssa. Demonauha ajautui Sean Puffy Combsin käsiin, joka järjesti tapaamisen Wallacen kanssa. Heistä tuli hyvät ystävät ja heidän ensimmäinen yhteinen esiintymisensä oli laulussa nimeltä Dolly My Baby. Combs otti Biggien hänen levy-yhtiönsä Bad Boy Recordsin suojiin ja Biggie alkoi työstämään debyyttialbumiaan.
[muokkaa] Debyyttialbumi ja maine (1994-1996)
Vuonna 1994 ilmestyi Biggien ensimmäisen albumi, Ready to Die, jolta julkaistiin singlet "Juicy", "Big Poppa" ja "One More Chance", jotka nousivat hiteiksi sekä nostivat Notorious B.I.G:n pinnalle. Vuoden 1995 loppuun mennessä hän oli noussut rap-maailman huipulle ja debyyttialbumi oli myynyt jo tuplaplatinaa oikeutetun määrän kotimaassaan Yhdysvalloissa.
1995 Biggien suojattiyhtye Junior M.A.F.I.A. julkaisi debyyttialbuminsa Conspiracy, jossa hän esiintyi albumin muutamassa raidassa kuten klassikko kappaleessa "Player's Anthem", jota pidetään Notorious B.I.G:n kappaleena.
Biggie oli uransa alusta asti ollut hyvä ystävä Tupac Shakurin kanssa, mutta kaikki muuttui kun hän syytti Biggieta ja hänen ystäviään Sean Combsia ja Andre Harrellia 1995 loppupuolella hänen ampumisestaan marraskuussa 1994. Ampumisen aikaan käynnissä olleessa oikeudenkäynnissä Tupac tuomittiin vankeuteen, jonka aikana hän sai myöhemmin kuulla sellitovereiltaan, että Biggie olisi tietänyt ampumisesta etukäteen, mutta ei varoittanut Tupacia. Tästä sai alkunsa Tupacin julistama välirikko, jonka hän julisti. Tupac julkaisi 1996 kesällä dissauskappaleen "Hit 'Em Up", joka avoimesti haukkuu Biggietä ja Bad Boy Recordsia. 7. syyskuuta 1996 Las Vegasissa Tupac ammuttiin kuoliaaksi erään jengitappelun tuloksena samana iltana. Lähes heti tapauksen jälkeen media pisti syytökset Biggien niskaan, mutta hän puolustautui sanomalla ollessaan New Yorkissa nauhoittamassa toista albumiaan.
Lokakuussa 1996 hänen vaimonsa Faith Evans synnytti poikalapsen, joka nimettiin Christopher Wallace Junioriksi. Biggie joutui toisen albuminsa nauhoituksien aikana vakavaan auto-onnettomuuteen, jonka seurauksena hänen vasen jalka murtui ja hän joutui pieneksi ajaksi pyörätuoliin sekä joutui käyttämään keppiä jalan tueksi hänen loppuelämänsä ajan.
[muokkaa] Kuolema
Maaliskuussa 1997 Biggie matkusti Californiaan promotoidakseen seuraavaa albumiaan ja kuvaamaan "Hypnotize"-singlen musiikkivideota. 5. maaliskuuta hän antoi radiohaastattelun, jossa hän mainitsi hankkineensa vartijoita hänen ympärilleen pelätessään turvallisuuttaan. Toisen albumin alkuperäinen julkaisupäivä oli 25. maaliskuuta 1997.
8. maaliskuuta Biggie luovutti laulaja Toni Braxtonille palkinnon Soul Train Music Awardseissa, jolloin Biggietä buuattiin. Tilaisuuden jälkeen Biggie Vibe-lehden ja Qwest Recordsin järjestämiin juhliin, jotka pidettiin Petersenin automuseossa Los Angelesissa. Yöllä n. klo 0:30 9. maaliskuuta juhlien jälkeen Biggie lähti saattueineen maasturiin suuntanaan varattu hotellihuone takanaan Chevrolet Blazer, jossa olivat Sean Combs ja kolme henkivartijaa. Saattue kerkesi ajaa n. vajaa 50 metriä pysähtyen punaisiin valoihin. Odottaessaan valon vaihtumista vihreäksi saattueen väliin tuli valkoinen Toyota Land Cruiser, jonka jälkeen Biggien auton viereen pysähtyi musta Chevrolet Impala, josta ammuttiin monia laukauksia autoon päin. Biggietä osui neljä luotia rintaan.
Välittömästi tapahtuman jälkeen Biggie saatettiin kiireellä Cedars-Sinain sairaalaan. Biggie kuoli vammoihinsa ja hänet julistettiin kuolleeksi klo 1:15.
[muokkaa] Kuoleman jälkeen
Vain muutamia viikkoja kuolemansa jälkeen hänen seuraava albuminsa, tupla-cd Life After Death, julkaistiin. Kyseinen albumi on hänen myydyin albuminsa ja poiki monia klassikoiksi muodostuneita kappaleita kuten "Notorious Thugs", "Sky's the Limit", "Going Back to Cali" sekä silloisen Puff Daddyn ja Masen kanssa tehty "Mo' Money Mo' Problems", joka on kenties Biggien tunnetuin kappale. Toista albumia seurasivat harvinaisuuksia ja remiksauksia sisältävä Born Again (1999) ja remixalbumi Duets - The Final Chapter (2005) sekä kokoelma Greatest Hits (2007).
[muokkaa] Diskografia
[muokkaa] Albumit
- Ready to Die - (1994)
- Life After Death - (1997)
- Born Again - (1999)
- Duets: The Final Chapter - (2005)
- Greatest Hits - (2007)
[muokkaa] Singlet
- Party And Bullshit - (1993)
- Juicy / Unbelievable - (1994)
- Big Poppa / Warning - (1995)
- One More Change / The What - (1995)
- Hypnotize - (1997)
- Mo' Money Mo' Problems - (1997)
- Going Back To Cali - (1997)
- Sky's The Limit - (1998)
- Dead Wrong - (1999)
- Notorious B.I.G. - (1999)
- The Realest Niggas - (2003)
- Runnin' [Dying To Live] (yhdessä 2Pacin kanssa) - (2004)
- Nasty Girl - (2005)
- Spit Your Game (Remix) - (2005)

