Auni Nuolivaara
Auni Elisabeth Nuolivaara (vuoteen 1906 Lagus, vuoteen 1909 Hirvensalo; s. 22. toukokuuta 1883, Korpilahti — k. 26. lokakuuta 1972, Tampere) oli suomalainen kirjailija. Hänet muistetaan lähinnä teoksestaan Paimen, piika ja emäntä, jolla hän voitti kustannusliike Otavan suuren romaanikilpailun 1936.
Auni Nuolivaaran vanhemmat olivat lehtori Selim Johan Evert Lagus ja Lydia Aleksandra Dahlstöm. Nuolivaara valmistui ylioppilaaksi Tampereen suomalaisesta tyttökoulusta 1903 ja kansakoulunopettajaksi Heinolan seminaarista 1905. Hän toimi opettajana ensin Savonlinnassa ja sitten Mikkelin lähellä Otavan kansanopistossa. Hän meni naimisiin Otavan kansanopiston johtajan Armas Isak Nuolivaaran kanssa 1909.
1910-luvulla Nuolivaara teki useita opintomatkoja ja oleskeli pitkään Roomassa 1914–1915 opiskellen taidetta sekä Genèvessä Sveitsissä 1916–1917 opiskellen laulua. Otavan kansanopiston opettajana Nuolivaara toimi vuoteen 1925 saakka ja sen jälkeen 1926–1927 Oriveden kansanopiston opettajana. Ensimmäisen kirjansa Nuolivaara julkaisi 1927, ja ennen Otavan romaanikilpailun voittoa 1936 hän ehti julkaista kolme kirjaa.
Otavan suuren romaanikilpailun vuonna 1936 voittanut Paimen, piika ja emäntä -kirja [1] kertoo päähenkilön Katrin noususta piikatytöstä suuren talon emännäksi ja noudattaa 1930-luvun lukevan yleisön enemmistön kirjallista makua: Traditionaaliseen maalaiskuvaukseen yhdistettiin myös nykyaikaisempia aineksia eli itsenäinen naispäähenkilö, mutta perinteiset arvot säilyivät kunniassa. Nuolivaaran kirjasta ja sen kahdesta jatko-osasta Isäntä ja emäntä ja Päivä ja ehtoo julkaistiin Saksassa lyhennetty versio 1940 nimellä Kleine standhafte Katri; sitä painettiin 155 000 kappaletta vuoteen 1952 mennessä. Paimen, piika ja emäntä käännettiin myös viron, latvian, unkarin, norjan, hollannin ja japanin kielelle. Vuonna 1984 Nippon Animation teki Japanissa 49-osaisen piirrosanimaatiosarjan Makiba no Shōjo Katori Nuolivaaran kirjan pohjalta.
Nuolivaara julkaisi voittonsa jälkeen vielä neljä romaania, mutta ne eivät enää saavuttaneet vastaavaa suosiota.[2][3]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Teokset
- "Sinä olet se mies...!" 1927.
- Soilon perijät. 1928.
- Kuin haavanlehti. 1929.
- Paimen, piika ja emäntä. 1936.
- Isäntä ja emäntä. 1937.
- Kiitollisuuden yrtti. 1939.
- Äidin kesäloma, näytelmä. 1939.
- Paimen, piika ja emäntä. 1936.
- Päivä ja ehtoo. 1938.
- Paimen, piika ja emäntä. Lyhennetty laitos. 1943.
- Kukkiva kesä: kylätarina. 1948.
- Seitsemänkymmentä kertaa seitsemän. 1948.
- "Syy oli minun": tarina äidistä ja hänen lapsistaan. 1952.
- Paimen, piika ja emäntä: 1. Paimen ja piika. 1959.
- Paimen, piika ja emäntä: 2. Isäntä ja emäntäpiika; Päivä ja ehtoo. 1959.
- Marcuksen salaisuus. 1959.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähteet
- Elämäni vuodet, Ajankuvia vuosilta 1936–1956 s. 41, WSOY 1986, ISBN 951-0-13461-9
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Elämäni vuodet, s. 41
- ↑ http://haku.kansallisbiografia.fi/FMPro?-db=kbnet.fp5&-format=kb/kbartikkeli.htm&-lay=www&idnumero=499&-find=
- ↑ http://www.libraries.fi/en-GB/ask_librarian/question.aspx?questionID=a37bc4c2-a8ac-403c-bfc4-91db6e1cc70a
- ↑ http://www.tampere.fi/kirjasto/pirkanmaankirjailijat/kaunokm.htm
Sivulta puuttuu