Lagus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lagus-aatelissuvun vaakuna

Lagus on suomalainen pappissuku, josta on tullut myös sivistyselämän vaikuttajia. Suvun yksi haara on aateloitu 1800-luvulla.[1]

Suvun kantaisänä pidetään Georgius Martini Lepusta, joka toimi pappina Tammelassa vuodesta 1581 ainakin vuoteen 1621. Perimätiedon mukaan hän oli lähtöisin Maarian Hirvensalosta ja otti latinankielisen sukunimen Lepus (’jänis’) kotitalonsa mukaan.[2][1] Hänen synnyintaloaan ei ole kuitenkaan kyetty varmuudella osoittamaan. Suvun kaksi pääharaa polveutuvat Georgius Martinin kahdesta pojasta, Henrik ja Josef Lepuksesta. Heidän jälkeläisensä muuttivat sukunimen kreikasta johdettuun muotoon Lagus. Myöhemmissä polvissa suvussa oli runsaasti pappeja.[1] Helsingin yliopiston rehtori, valtioneuvos Wilhelm Lagus aateloitiin vuonna 1880 ja hänen sukunsa merkittiin 1882 Suomen aateliin aatelisena sukuna numero 256. Aatelissuvun tunnuslause on Vigili labore (”työskentele valppaasti”).[3]

Vuoden 1906 suuren nimenmuutoksen jälkeen useat suvun jäsenet ovat omaksuneet nimen Hirvensalo suvun oletetun alkukodin mukaan.[4] 1900-luvun alussa suvun iisalmelaisesta haarasta tuli useita kansanedustajia.[1]

Merkittäviä suvun jäseniä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Johan Lagus (1733–1806), Iisalmen rovasti, valtiopäivämies[1]
  • Elias Lagus (1741–1819), Taivassalon kirkkoherra, herrnhutilaisuuden edustaja, virsien suomentaja[1]
  • Anders Johan Lagus (1775–1831), filosofian ja teologian professori, Turun akatemian rehtori, Johan Laguksen poika[1]
  • Wilhelm Gabriel Lagus (1786–1859), lainopin professori, historioitsija ja Helsingin yliopiston rehtori, Johan Laguksen poika[1]
  • Jonas Lagus (1798–1857), Pyhäjärven kappalainen, herännäisyysliikkeen johtaja, Elias Laguksen veljen pojanpoika[1]
  • Johan Lorentz Lagus (1805–1881), Iisalmen kirkkoherra ja lääninrovasti, Anders Johan Laguksen poika[1]
  • Jakob Johan Wilhelm Lagus (1821–1909), kirjallisuuden professori, Helsingin yliopiston rehtori, valtioneuvos, Wilhelm Gabriel Laguksen poika, aateloitiin 1880[3]
  • Robert Erik Lagus (1827–1863), juristi, varatuomari ja dosentti
  • Gabriel Lagus (1837–1896), lyseon rehtori, kirjailija ja valtiopäivämies, Wilhelm Gabriel Laguksen poika[1]
  • Johannes Lagus (1846–1922), valtiopäivämies, maanviljelysneuvos, yksi Olvi-olutpanimon perustajia, Johan Lorentz Laguksen poika[1][5]
  • Ernst Lagus (1859–1923), kulttuurihistorioitsija, Wilhelm Laguksen poika[1]
  • Aina Lagus (1861–1939), uskonnollinen kirjailija[1]
  • Hugo Lagus (1871–1946), taloustieteilijä ja kirjailija, Wilhelm Laguksen poika[1]
  • J. G. Hirvensalo (1880–1941), kansanedustaja[1]
  • Vilho Hirvensalo (1881–1937), pankinjohtaja, kansanedustaja, Johannes Laguksen poika[1]
  • Olli Hirvensalo (1882–1956), maanviljelysneuvos, kansanedustaja, Johannes Laguksen poika[1]
  • Lauri Hirvensalo, ent. Lagus (1882–1965), kirjailija, kanslianeuvos[1]
  • Olof Lagus (1883–1918), jääkärimajuri
  • Auni Nuolivaara, s. Lagus (1883–1972), kirjailija, Lauri Hirvensalon sisko[6]
  • Yrjö Hirvensalo (1888–1954), kansanedustaja[1]
  • Julius Lagus (1890–1978), asinajaja, liikemies[1]
  • Ruben Lagus (1896–1959), kenraalimajuri, Wilhelm Laguksen pojanpoika,[1] Olof Laguksen veli
Aakkosjärjestyksessä

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v Veli-Matti Autio: Lagus (1500-) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 21.3.2005. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  2. Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 5, p. 176 art. Lagus.
  3. a b Adliga ätten nr 256: Lagus Suvut ja vaakunat. Suomen Ritarihuone.
  4. Sukuseura Lagus–Hirvensalo ry
  5. Lagukset kehittivät Iisalmea, Salmetar 23.1.2004
  6. Nuolivaara, Auni (1883 - 1972) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]