Narges Mohammadi
| Narges Mohammadi | |
|---|---|
| نرگس محمدی | |
.jpg) |
|
| Henkilötiedot | |
| Muut nimet | Narges Mohammadi pers. نرگس محمدی |
| Syntynyt | 21. huhtikuuta 1972 Zanjan, Iran |
| Kansalaisuus | Iran |
| Muut tiedot | |
| Tunnustukset | Nobelin rauhanpalkinto (2023) |
Narges Mohammadi (pers. نرگس محمدی; s. 21. huhtikuuta 1972)[1] on Iranin merkittävin ihmisoikeusaktivisti ja vuoden 2023 Nobelin rauhanpalkinnon saaja.[2]
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aktivismissaan hän on keskittynyt muun muassa naisiin kohdistuvan väkivallan ja seksuaalisen häirinnän ehkäisemiseen; naisten aseman parantamiseen uskonnollisen hallituksen alaisuudessa sekä kuolemaantuomittujen vankien oikeuksien puolustamiseen. Hän on myös vaatinut Irania siirtymään islamilaisesta tasavallasta demokratiaan.[3]
Hän on pitkään kampanjoinut kuolemanrangaistuksen poistamiseksi. Vuonna 2010 hänet tuomittiin 11 vuodeksi vankilaan; myöhemmin tuomiota pidennettiin 16 vuoteen.[4] Nobel-palkintolautakunnan mukaan Iranin hallinto on tuominnut hänet vangittavaksi yhteensä 31 vuodeksi sekä ruoskittavaksi[5]. Mohammadi istuu tällä hetkellä 10 vuoden vankeusrangaistusta pahamaineisessa Evinin vankilassa Teheranissa.[6] Vankeudestaan huolimatta hän on onnistunut lähettämään viestejä ja olemaan puhelinyhteydessä ulkomaailmaan.[3]
Mohammadi varttui Zanjanin kaupungissa keskiluokkaisessa perheessä. Hänen isänsä oli kokki ja maanviljelijä.[3] Äidin puoleinen suku oli poliittisesti aktiivinen, ja islamilaisen vallankumouksen jälkeen hänen setänsä ja kaksi serkkua vangittiin[7]. Toinen serkuista tuomittiin kuolemaan[7]. Mohammadin äiti varoitti häntä ryhtymästä koskaan aktivistiksi, sillä Iranissa siitä joutuisi maksamaan liian kovan hinnan[8].
Mohammadi meni yliopistoon Qazviniin opiskelemaan ydinfysiikkaa.[3]
Yliopistossa hän tapasi tulevan aviomiehensä Taghi Rahmanin, tunnetun aktivistin, joka piti salaisia luentoja kansalaisyhteiskunnasta[7]. Rahmani on viettänyt 17 vuotta elämästään vankilassa.[3] Vuonna 1999 he solmivat avioliiton, jota Mohammadin vanhemmat pitivät tuhoon tuomittuna[7]. Viranomaisten painostuksen lisääntymisen jälkeen Rahmani lähti maasta toukokuussa 2011 ja heidän lapsensa seurasivat perässä heinäkuussa 2015. Lasten on arvioitu olleen erossa äidistään koko elämänsä kuutta vuotta lukuun ottamatta.[3] Mohammadi kieltäytyi lähtemästä maasta ja Nobel-palkinnon voitettuaan hän vannoi pysyvänsä Iranissa, vaikka se merkitsisi sitä, että hän joutuisi viettämään vankeudessa koko loppuikänsä[2].
Valmistuttuaan yliopistosta Mohammadi muutti Teheraniin ja aloitti uran insinöörinä ja ihmisoikeusaktivistina[2]. Hän työskenteli rakennustarkastusyrityksessä[7] ja toimi journalistina uudistusmielisissä sanomalehdissä.[3] Hän tuli tunnetuksi vuonna 2003 alkaneesta työstään Ihmisoikeuksien puolustajien keskuksessa, jonka perusti Shirin Ebadi.[9] Mohammadi toimi järjestön varapuheenjohtajana.[9]
Hallitus pakotti Mohammadin työnantajan antamaan hänelle potkut vuonna 2008 ja kielsi häntä työskentelemästä insinöörialalla.[2] Vuonna 2009 viranomaiset takavarikoivat hänen passinsa[3]. Vuonna 2012 alkoi ensimmäinen vankeusaika, mutta tuolloin vankeus keskeytettiin terveyssyistä.[3] Vuonna 2013 Mohammadi alkoi kampanjoida kuolemanrangaistuksen poistamisen puolesta[9]. Vuonna 2015 hän joutui uudestaan vankeuteen, josta hänet vapautettiin 2020.[3] 2021 hänet vangittiin jälleen ja tammikuussa 2022 hänelle määrättiin valtionvastaisen propagandan levittämisestä tuomio, jota hän nyt suorittaa.[3][8] Tuomioon kuuluu 8 vuotta 2 kuukautta vankeutta, kahden vuoden sisäinen karkotus Teheranin ulkopuolelle, kielto toimia puolueiden ja kansalaisjärjestöjen jäsenenä, kielto toimia verkossa tai tiedotusvälineissä sekä 74 ruoskaniskua.[3] Vankilassa Mohammadi järjestää mielenosoituksia, sit-inejä ja tapaamisia, joissa hän laulaa ja tanssii ja kertoo toisille vangeille kansalaisoikeuksista.[7]
Marraskuussa 2023 Mohammadi aloitti syömälakon protestiksi vankeja koskevia sairaanhoidon rajoituksia sekä naisten huivipakkoa vastaan. Vankilan viranomaiset eivät ole päästäneet häntä sairaalahoitoon ilman huivia.[10] Joulukuussa 2023 hän aloitti uuden syömälakon.[11] 2023 joulukuussa Mohammadin lapset vastaanottivat hänelle myönnetyn Nobelin rauhanpalkinnon hänen puolestaan[12]. Samaan aikaan Mohammadi itse oli syömälakossa Evinin vankilassa Teheranissa[12].
Palkintoja ja huomionosoituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Nobelin rauhanpalkinto vuonna 2023[13]
- Olof Palme -palkinto vuonna 2023[14]
- Unescon Guillermo Canon maailman lehdistövapauden palkinto 2023[15]
- BBC valitsi Mohammadin vuonna 2022 sadan vaikutusvaltaisen ja innostavan naisen listalle 100 Women -ohjelmasarjassa.[4]
Kirjoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Muhammadī, Nargis & Rezanezhad, Amir: White Torture: Interviews with Iranian Women Prisoners. London: Oneworld, 2022. ISBN 9780861545506
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Sahimi, Muhammad: Profile: Nationalist, Religious, and Resolute: Narges Mohammadi PBS. 10.5.2012. Viitattu 7.10.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c d Farnaz Fassihi: Narges Mohammadi, Iranian Rights Activist, Receives Nobel Peace Prize The New York Times. 6.10.2023. Viitattu 7.10.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l Patrick Wintour, Patrick Wintour Diplomatic editor: Narges Mohammadi: a defiant voice for women’s rights in Iran The Guardian. 6.10.2023. Viitattu 6.10.2023. (englanniksi)
- ↑ a b BBC 100 Women 2022: Who is on the list this year? BBC. 6.12.2022. Viitattu 26.4.2023.
- ↑ The Nobel Peace Prize 2023 NobelPrize.org. Viitattu 6.10.2023. (englanniksi)
- ↑ Narges Mohammadi: Iranian woman jailed for rights work wins Nobel Peace prize BBC News. 6.10.2023. Viitattu 6.10.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Farnaz Fassihi: She Lost Her Career, Family and Freedom. She’s Still Fighting to Change Iran. The New York Times. 2.6.2023. Viitattu 7.10.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Farnaz Fassihi: She Lost Her Career, Family and Freedom. She’s Still Fighting to Change Iran. The New York Times. 2.6.2023. Viitattu 7.10.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c Narges Mohammadi Wins Nobel Peace Prize. Here's What to Know Time. 6.10.2023. Viitattu 6.10.2023. (englanniksi)
- ↑ Iran | Tuore rauhannobelisti Narges Mohammadi aloitti syömälakon vankilassa Helsingin Sanomat. 6.11.2023. Viitattu 6.11.2023.
- ↑ Nobelin rauhanpalkinnon saanut iranilainen aktivisti aloittaa syömälakon vankilassa Yle Uutiset. 15.12.2022. Viitattu 9.12.2023.
- ↑ a b Teenage children of jailed Narges Mohammadi accept her Nobel Peace Prize bbc.com. 10.12.2023. Viitattu 11.12.2023. (englanniksi)
- ↑ Nobelin rauhanpalkinto Narges Mohammadille MTV Uutiset. 6.10.2023. Viitattu 7.10.2023.
- ↑ 2023 – Marta Chumalo, Eren Keskin och Narges Mohammadi | OLOF PALMES MINNESFOND palmefonden.se. Viitattu 6.10.2023. (ruotsiksi)
- ↑ Sananvapaus | Tänään on lehdistönvapauden päivä – YK palkitsi kolme iranilaistoimittajaa Helsingin Sanomat. 3.5.2023. Viitattu 6.10.2023.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Iran protests: Activist Narges Mohammadi details 'abuse' of detained women BBC News. (englanniksi)
- The More They Lock Us Up, the Stronger We Become The New York Times. (englanniksi)
| ||||||||||||||||||
