Norman Borlaug
Sivulta puuttuu
 |
Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua. |
Norman Ernest Borlaug (25. maaliskuuta 1914 – 12. syyskuuta 2009[1]) oli yhdysvaltalainen Nobelin rauhanpalkinnon saanut maataloustieteilijä. Borlaug tunnetaan niin sanotun vihreän vallankumouksen alullepanijana.[2]
Borlaug on yksi viidestä Nobelin rauhanpalkinnolla, Yhdysvaltain presidentin myöntämällä Vapauden mitalilla ja Yhdysvaltain kongressin Kongressin kultamitalilla palkitusta henkilöstä.[3] Borlaug suoritti tohtorin tutkinnon Minnesotan yliopistossa vuonna 1942. Nobelin rauhanpalkinnon hän sai vuonna 1970. Hänen alulle panemansa maatalouden uudistusliikkeen on usein väitetty pelastaneen yli miljardi ihmistä nälkäkuolemalta.[4]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Lapsuus, koulutus ja suku
Norman Borlaug on norjalaista siirtolaissukua. Suvun vanhimmat olivat Ole Olson Dyberig ja Thorsdotter Ringe, jotka muuttivat Daneen, Wisconsiniin vuonna 1854. Heidän kaksi lastaan, Ole Olsen Borlaug ja Normanin isoisä Nils Olsen Borlaug, perustivat 1889 norjalaisen evankelis-luterilaisen yhteisön Iowaan Sauden kylään lähelle Crescoa.[5][6]
Norman Borlaug suoritti kahdeksan luokkaa New Oregonin koulussa Howardin piirikunnassa. Nykyisin 1865 valmistuneen koulurakennuksen omistaa Norman Borlaug Heritage Foundation -säätiö.[7] Suoritettuaan suuren talouslaman aikaisen kansallisen nuorisokoulutusohjelman hänet hyväksyttiin Minnesotan yliopistoon 1933. Vaikkakin hän epäonnistui pääsykokeissa, hänet valittiin uudelleen perustettuun kaksivuotiseen General Collegeen. Kahden vuoden jälkeen hänet siirrettiin Maatalousopiston metsäohjelmaan. Yliopiston aikana hän harrasti painia ja saavutti välieräpaikan yliopistojen mestaruuskisoissa.[8] Opintojen päättyessä Borlaug väliaikaisesti lopetti opinnot ja meni töihin. Yhtenä näistä töistä oli siviilityöjoukkojen CCC johtajana 1935, työskentelyä Yhdysvaltain liittovaltion työttömien projekteissa.[9]
Borlaug työskenteli 1935–1938, ennen ja jälkeen metsätieteiden tohtorin tutkinnon vuonna 1937, Yhdysvaltain metsäntutkimuslaitoksen asemilla Massachusettsissa ja Idahossa. Hän vietti yhden kesän Salmon River -joella (myös nimellä Joki ilman paluuta). Borlaug osallistui Sigma Xi -projektiin lehtori Elvin Charles Stackmanin johdolla, mikä oli ratkaisevaa Borlaugin tulevaisuuden kannalta. Stackman neuvoi häntä suuntautumaan maatalouteen. Borlaug palasi yliopistoon opiskelemaan maataloutta Stackmanin johdolla. Borlaug vastaanotti maataloustieteiden tohtorin arvon 1940 ja filosofian tohtorin arvon maataloudessa ja perinnöllisyystieteessä 1942.
[muokkaa] Ura
Vuodet 1942–1944 Borlaug työskenteli mikrobiologina DuPontilla Wilmintonissa, Delawaressa. Japanin hyökättyä Pearl Harboriin hänen laboratorionsa joutui Yhdysvaltain asevoimien käyttöön. Hänen ensimmäinen sotilaallinen tehtävänsä oli kehittää liima, joka kestäisi Tyynenmeren lämpimässä vedessä.
Vuonna 1940 Manuela Avila Canchon hallitus avasi toimiston Meksikossa. Hallituksen ensisijainen tavoite oli Meksikon maatalouden kehittäminen. Yhdysvaltain varapresidentti Henry Wallace, joka oli Rockefeller-säätiön toimintaa suuntaamassa Meksikon hallituksen kanssa maatalouden kehittämiseen. Wallace näki Canchon pyrkimykset mahdolliseksi liittää Yhdysvaltain taloudellisen ja sotilaallisen kiinnostuksen kanssa.[10]Rockefeller-säätiö otti yhteyttä E. C. Stackmaniin ja kahteen muuhun agronomiin, he perustivat uuden järjestön, the Office of Special Studies, jonka toiminnassa oli mukana Meksikon hallitus mutta jota valvoi Rockefeller-säätiö. Borlaugia oli ajateltu uudelleen perustetun Vehnän kehittämis- ja tuotanto-ohjelman johtajaksi Meksikossa, mutta hän kieltäytyi ja valitsi lopulta palveluksen DuPontissa.[11] Heinäkuussa 1944 Borlaug lähti Méxicoon johtamaan uutta perinnöllisyystieteen ja maatalouden ohjelmaa.
Vuonna 1964 hänestä tuli Kansainvälisen vehnäntutkimusohjelman johtaja El Batanin Texcocoon. Borlaug vetäytyi virallisesti tehtävistään 1979 mutta jatkoi vanhempana asiantuntijana. Tohtori Borlaug on opettanut ja luennoinut 1984 lähtien Texas A&M -yliopistossa.
[muokkaa] Vehnänjalostusta Meksikossa
Vehnän jalostus- ja tuotanto-ohjelman tavoitteena oli lisätä vehnäntuotantoa Meksikossa. George Harrar ja neljä muuta jäsentä, joita olivat maissintutkija Edward Wellhausen, perunantutkija John Niedenhauser, William Calwell ja Norman Borlaug, olivat kaikkiYhdysvalloista.[12]
[muokkaa] Laajentuminen Etelä-Aasiaan ja vihreä vallankumous
M. S. Swaninathan järjesti Borlaugin 1962 vierailulle Intiaan. Borlaugin jalostama kääpiövehnä tuotti 50 prosenttia enemmän kuin Punjabin vehnä[13] Seuraavana vuonna Rockefeller-säätiö ja Meksikon hallitus lähettivät Borlaugin Intiaan jatkamaan työtä. Pakistanin vehnäsato melkein kaksinkertaistui, 4,6 miljoonasta tonnista (1965) 7,3 miljoonaan tonniin (1970). Vuonna 2000 sato oli jo yli 21 miljoonaa tonnia. Intiassa sato lisääntyi 14,3 miljoonasta tonnista (1965) 20,1 miljoonaan tonniin (1970).[14]
[muokkaa] Ruoantuotannon tulevaisuus
Borlaugin mukaan vihreää vallankumousta vastaava nälänhätien torjunta ja ruoantuotannon tehostaminen tulee tehdä geenimuuntelun avulla. Hänen mukaansa ei ole järkevää pelätä geenimuuntelua, koska ihmiset ovat jalostaneet kasvien ja eläinten geenejä vuosituhansien ajan.[15] Näkemyksestä kertoo myös tämä Penn & Teller -dokumenttivideo Borlaugista.
[muokkaa] Nobelin rauhanpalkinto
Borlaug palkittiin 1970 Nobelin rauhanpalkinnolla ansioistaan maailman elintarvikehuollossa.[16]
[muokkaa] Tuotanto Afrikassa
1980-luvun alussa Borlaug ja Sasakawa Africa Assocition toimivat hankkeessa seitsemässä maassa. Maissin ja durran sato kaksinkertaistui Afrikan maissa 1983–1985.[17]
[muokkaa] World Food Price
World Food Price on kansainvälinen palkinto, jonka Borlaug perusti 1986. Palkinto myönnetään henkilöille saavutuksista maailman ravinnontuotannossa.
[muokkaa] Kunnianosoituksia
Vuonna 1968 Borlaug sai Yhdysvaltain kansallisen Tiedeakatemian jäsenyyden. Vuonna 2006 Yhdysvaltain kongressi hyväksyi yksimielisesti aloitteen korkeimman mahdollisen siviilitunnustuksen, kongressin kultamitalin myöntämisestä Borlaugille. Asetuksen mukaan "Tohtori Borlaug on pelastanut enemmän ihmishenkiä kuin kukaan toinen ihminen, joka on koskaan elänyt, ja pelastanut enemmän ihmishenkiä islamilaisessa maailmassa kuin kukaan toinen ihmiskunnan historiassa". Mitali luovutettiin hänelle heinäkuussa 2007.[18]
[muokkaa] Julkaisut
- Haldane Hansen, Norman Borlaug ja R. Glean Anderson, Wheat in the Third World, Bauldun, Colorado: West view Press, 1982. ISBN 0-86531-357-1
- Norman Borlaug, Land use, Food, Energy and Reaction, Aspen Institute for Humanistic Studies, 1983 ISBN 0-940222-07-8
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Rauhannobelisti Norman Borlaug on kuollut YLE Uutiset. 13.9.2009. Yleisradio. Viitattu 13.9.2009.
- ↑ The Father Of The 'Green Revolution' (html) University of Minnesota. Viitattu 25.2.2008. (englanniksi)
- ↑ Food Researcher Awarded Congressional Gold Metal (html) 17.2.2008. US State Departement's Bureau of International Information Programs. Viitattu 25.2.2008.
- ↑ Review Future Agriculture and Food Biotechnology Developments (Jan Douglasin mukaan lähde luvulle on Gregg Easterbrookin artikkeli "Forgotten Benefactor of Humanity" vuodelta 1997) Viitattu 25.2.2008. (englanniksi)
- ↑ Rootsweb: Borlaug genealogy
- ↑ History of the Norwegian Community, Chickasaw, Iowa Telelaget of America. Viitattu 25.2.2008. (englanniksi)
- ↑ State Historical Society of Iowa.2002 FY 03 HRDP/REAP Grant Application Approval/
- ↑ Borlaug and the University of Minnesota 2005. University of Minnesota. Viitattu 25.2.2008. (englanniksi)
- ↑ Stuertz, Mark: Green Giant Dallas Observer. 5.12.2002. Viitattu 25.2.2008. (englanniksi)
- ↑ Wright, Angus 2005: The Death of Ramón González
- ↑ Davidson, M.G.1997.An Abudant Harvest:Interview with Norman Borlaug, Recipient, World Price,1970, Common Ground,elokuu.12
- ↑ Brown,L.R 1970. Nobel Peace Prize:developem of high yield wheat receives award(Norman Ernest Borlaug). "science", 30.10.1970; 170 (957):518–519.
- ↑ Grimberg. Kansojen historia osa 24, s.358–359
- ↑ Easterbrook, 6 1997.197 jan/borlaug/borlaug.htm"Forgot ten Benefactor of Humanity. The Atlantic Monthly.
- ↑ Norman Borlaug: genetic modification can feed the world, Chron.com, 13.7.2008
- ↑ Borlaug, N.E., 1972.Nobel-luento, 11.12.1970 from"Nobel Lectures, Peace 1951-1970, toim.Frederick W. Haberman, Elseviser Publishing, Company, Amsterdam
- ↑ FAO Statistics Database
- ↑ borlaug.shtml Norman Borlaug Awarded Congressional Gold Medal, American's highest Civilian Honours 17.7.2007
