Jalasjärven seurakunta
| Jalasjärven seurakunta | |
|---|---|
 Jalasjärven kirkko. |
|
| Kirkkokunta | Suomen evankelis-luterilainen kirkko |
| Hiippakunta | Lapuan hiippakunta |
| Perustettu | 1858 |
| Lakkautettu | 2016 |
| Liitettiin | Kurikan seurakuntaan |
| Pääkirkko | Jalasjärven kirkko |
Jalasjärven seurakunta (ruots. Jalasjärvi församling) on nykyisin Kurikan seurakuntaan kuuluva kappeliseurakunta, joka kuuluu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Lapuan hiippakunnan Etelä-Pohjanmaan rovastikuntaan. Seurakunnan jäsenmäärä vuoden 2013 alussa oli 7518 henkeä. Lukuun ei sisälly seurakunnan poissaolevassa väestössä olevat (l. ulkomailla oleskelevat) henkilöt.[1]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jalasjärven seurakunnan historia alkaa vuodesta 1689, jolloin Ilmajoen seurakunta perusti alueelle oman rukoushuonekunnan. Oman kirkon jalasjärveläiset saivat viimeistään vuonna 1725, luultavasti jo aikaisemmin. Vuonna 1728 Ilmajoen pitäjänapulainen määrättiin asumaan Jalasjärvelle ja kaksi vuotta tästä Jalasjärvestä muodostettiin Ilmajoen kappeliseurakunta. Vuonna 1793 jalasjärveläiset anoivat tuomiokapitulilta seurakunnalle itsenäistä asemaa, mutta kapitulissa ei ajatukselle lämmetty. Toinen vastaava anomus tehtiin vuonna 1858 ja se sai lopulta kapitulin hyväksynnän vuonna 1882. Ensimmäinen oma kirkkoherra astui virkaansa vuonna 1894 sinetöiden lopullisesti seurakunnan itsenäistymisen Ilmajoesta. Vuonna 1912 Jalasjärven Koskuen kylälle perustettiin oma rukoushunekunta. Seurakunta lunasti kiinteistön vuonna 1934 ja rukoushuone muuttui siten Koskuen kyläkirkoksi. Jalasjärvi sai kolmannen pappinsa vuonna 1941 ja hänet määrättiin Koskuen kyläkirkon papiksi.[2]
Jalasjärven seurakunta yhdistyi Kurikan seurakuntaan vuoden 2016 alussa tapahtuneen kuntaliitoksen myötä.[3]
Herätysliikkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jalasjärveln seurakunta kuuluu muun Seinäjoen eteläisen ja läntisen alueen tavoin yhtenäiseen evankelisen herätysliikkeen tukialueeseen. Jalasjärvi ei ole kuitenkaan liikkeen voimakkain paikkakunta. Jalasjärven alueella on kannatusta myös vanhoillislestadiolaiselle suunnalle, herännäisyydelle ja kansanlähetykselle.[4]
Papisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seuraavat henkilöt ovat toimineet Jalasjärven kappeliseurakunnan kappalaisina ja Jalasjärven seurakunnan kirkkoherroina:[5]
Kappeliseurakunnan kappalaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1730–1731: Iisakki Astrén
- 1731–1759: Gabriel Lagus
- 1760–1773: Jonas Lagus
- 1774–1797: Elias Lagus
- 1798–1814: Gabriel Lagus
- 1816–1824: Jakob Cajanus
- 1828–1855: Johan Lindlöf
- 1857–1889: Gustaf Jernberg
Jalasjärven seurakunnan kirkkoherrat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1894–1907: Arvid Lundén
- 1907: Yrjö Gideon Forsman (vt.)
- 1908–1948: Nikolai Blom
- 1948–1973: Väinö Verner Kivistö
- 1973–1980: Niilo Ilmari Välimäki
- 1981–2013: Aulis Harju
- 2003–2014: Kari Lauri
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Jalasjärven seurakunta Jalasjärven seurakunta. Arkistoitu 29.5.2014. Viitattu 28.5.2014.
- ↑ Jalasjärven seurakunta 16.6.2010. Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 28.5.2014.
- ↑ Kirkkohallitus päätti Jalasjärven ja Kurikan seurakuntien yhdistämisestä
- ↑ Huotari, Voitto: Kirkkomme herätysliikkeet tänään, s. 151-153. Pieksämäki: Kirjapaja, 1981. ISBN 951-621-297-2.
- ↑ Pappisluettelo: Jalasjärven seurakunta Suomen sukututkimusseura. Viitattu 18.8.2022.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jalasjärven seurakunnan kotisivut [1] (Arkistoitu – Internet Archive)
| |||||||||||||||||
